Rupikonna

Rupikonna
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Sammakkoeläimet Amphibia
Lahko: Sammakot ja konnat Anura
Heimo: Konnat Bufonidae
Suku: Bufo
Laji: bufo
Kaksiosainen nimi

Bufo bufo
(Linnaeus, 1758)

Rupikonnan levinneisyys
Rupikonnan levinneisyys
Katso myös

  Rupikonna Wikispeciesissä
  Rupikonna Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Rupikonna (Bufo bufo), arkikielessä joskus rupisammakko, on konnalaji, jota tavataan lähes koko Euroopassa, Irlantia, Pohjois-Skandinaviaa ja joitakin Välimeren saaria lukuun ottamatta. Rupikonna esiintyy yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisessa harvalukuisempana. Rupikonna on Euroopan yleisimpiä sammakkoeläimiä ja se hyväksyy asuinpaikakseen hyvin monenlaiset ympäristöt metsistä puutarhoihin ja niittyihin. Rupikonna on Suomessa rauhoitettu laji.

Kuvailu

Rupikonnan kuivassa ihossa on runsaasti nystyröitä, sen korvallisrauhaset ovat selvästi ulkonevat ja olemus on hyvin tanakka. Rupikonna liikkuu pääasiassa kävellen, koska sen takajalat ovat lyhyemmät kuin sammakolla. Selkäpuoli on väritykseltään yksisävyisen ruskea, vatsa taas on joko vaalea tai harmaaseen vivahtava.

Elintavat

Rupikonna lämmittelemässä kevätauringossa metsäautotiellä Ypäjällä pääsiäispäivänä 2011.

Rupikonna liikkuu lähinnä päivällä ja aamun aikaan. Rupikonnalle tyypillistä on myös paikkauskollisuus. Päivät rupikonna viettää tietyssä vakiokolossaan, ja öisin se kiertää vakiopolkuaan ruokaa etsimässä. Häirittynä konna laskee päänsä alas ja nostaa takaruumiinsa ylös, jolloin se näyttää paljon todellista suuremmalta. Samalla se saattaa erittää iholleen maitomaista limaa.

Rupikonnan lisääntymiskausi alkaa heti horroksen jälkeen, jolloin konnat matkaavat yleensä samalle paikalle, jossa ovat itse syntyneet. Munat lasketaan 7-12 metriä pitkäksi ”seitsemänriviseksi nappinauhaksi”. Nauhat naaras munii vesikasvien ympärille. Poikaset kuoriutuvat 3-4 vuorokauden kuluttua. Koiras on sukukypsä kolmivuotiaana ja naaras vuotta myöhemmin. Rupikonna saattaa elää jopa 40-vuotiaaksi.

Rupikonnan horros alkaa syys–lokakuussa ja päättyy huhti–toukokuussa. Se talvehtii sekä maalla että vedessä. Sen ruumiinlämpö voi laskea alle nollan asteen. Eläimen hengitys on erittäin vähäistä ja elintoiminnat miltei pysähtyvät talven ajaksi.

Ravinto ja saalistajat

Rupikonnan nuijapäät syövät leviä ja kasvinosia. Aikuiset rupikonnat syövät hyönteisiä, etenkin muurahaisia, sekä matoja ja toukkia. Iso rupikonna voi syödä jopa pieniä nisäkkäitä.[3]

Rupikonnan iho ja silmän takana olevat korvallisrauhaset erittävät myrkkyä, jolla konna puolustautuu saalistajilta. Kaikilta saalistajilta myrkky ei suojaa: jotkin näätäeläimet ja varislinnut nylkevät ihon pois, eikä myrkyllä ole vaikutusta käärmeisiin.[4]

Lähteet

  • Koli, Antti: Suomen matelijat ja sammakkoeläimet. Metsäkustannus Oy, 2016. ISBN 978-952-6612-75-1.

Viitteet

  1. ↑ Aram Agasyan, Aziz Avisi, Boris Tuniyev, Jelka Crnobrnja Isailovic, Petros Lymberakis, Claes Andrén, Dan Cogalniceanu, John Wilkinson, Natalia Ananjeva, Nazan Üzüm, Nikolai Orlov, Richard Podloucky, Sako Tuniyev, U?ur Kaya: Bufo bufo IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.8.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Rupikonna – Bufo bufo Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. ↑ Koli 2016, s. 88.
  4. ↑ Koli 2016, s.83, 89.

Aiheesta muualla

  • iNaturalist: Rupikonna (Bufo bufo)
  • Sammakkolampi: Rupikonna (Bufo bufo) (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Rupikonnan ääninäytteitä
  • ITIS: Bufo bufo (englanniksi)
  • UniProt: Taxonomy - Bufo bufo (englanniksi)
  • University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Bufo bufo (englanniksi)
  • Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Bufo bufo (englanniksi)
Taksonitunnisteet
Bufo bufo
Rana bufo