Ruoka-allergia

Ruoka-allergia
Luokitus
ICD-10	T78.0
ICD-9	V15.01-V15.05
OMIM	147050
MedlinePlus	000817
Huom!	Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Infobox OK

Ruoka-allergia on allergisuutta jollekin ruoka-aineelle. Kun henkilö on ensin herkistynyt ruoka-aineelle, joka on useimmin jokin proteiini, hän saa kyseistä ainetta sisältävän ruoan nauttimisesta allergisen reaktion.^[1]

Aiheuttajat

Mikä tahansa ruoka-aine voi aiheuttaa allergisen reaktion jollekulle. Ruoka-aineiden lisäksi allergiaa saattavat aiheuttaa myös elintarvikkeiden lisäaineet.^[2] Kaikki ruoan aiheuttamat oireet eivät kuitenkaan ole allergiaa.^[1]

Maito, viljat, kananmuna ja kala ovat pikkulapsilla yleisimmät allergian aiheuttajat. Aikuisilla oireita aiheuttavat tietyt tuoreet kasvikset ja mausteet. Aikuisten ruoka-allergiat liittyvät useimmiten siitepölyallergioihin ristireagoinnin kautta.^[2]

Ruoka-allergioita

• Kala-allergia
• Maitoallergia
• Pähkinäallergia
• Vilja-allergia

Käsittelyn vaikutus

Kasvisten allergeenisuus vähenee yleensä ruoan käsittelyn, kuten keittämisen, pakastamisen ja raastamisen myötä. Pähkinöiden, sellerin, palsternakan ja soijan allergeenisuus sen sijaan ei käsiteltäessä vähene.^[2]

Oireet

Yleisin ruoka-allergian oire imeväisiässä on nokkosihottuma, joka alkaa alle tunnin kuluessa ruoan nauttimisesta. Harvinaisempia oireita ovat leimahteleva atooppinen ekseema, vatsakipu ja ripuli. Leikki- ja kouluikäisten yleisimmät ruoka-allergian oireet ovat huulien ja suun kutina ja limakalvoturvotus, vatsakipu ja ripuli. Aikuisten yleisimpiä oireita ovat suu-, nielu- ja vatsaoireet. Myös anafylaktinen reaktio on mahdollinen.^[3]

Esiintyvyys

Ruoka-allergiaa esiintyy Suomessa noin 2–5 prosentilla aikuisista ja 5–8 prosentilla lapsista. Lasten ruoka-allergiat paranevat usein kouluikään mennessä.^[1]

Diagnosointi

Ruoka-allergia diagnosoidaan altistuskokeessa, jonka apuna voidaan käyttää laboratoriokokeita.^[1]

Hoito

Ruoka-allegian vuoksi allergikko voi joutua rajoittamaan ruokavaliotaan. Allergikon ruokavaliohoidossa pyritään kuitenkin varmistamaan ruokavalion riittävä ravitsevuus.^[2] Jos allergian oireet ovat voimakkaita, henkilö pyrkii kokonaan välttämään oireita aiheuttavaa ruokaa. Lievässä tapauksessa hän voi jatkaa allergisoivan ruoan syömistä oireidensa rajoissa. Elintarvikkeissa on allergikoille hyödyllisiä allergiamerkintöjä, ja myös ravintolat tarjoavat tiedon annostensa sisällöstä.^[1] Siedätyshoidon avulla allergikko voi oppia sietämään allergisoivaa ruoka-ainetta.^[3]

Lähteet