Ruoholahdensilta

Ruoholahdensilta
Silta vuonna 1970. Etualalla näkyy sittemmin puretut satamaradan raiteet.
Silta vuonna 1970. Etualalla näkyy sittemmin puretut satamaradan raiteet.
Ajokaistoja 4
Ylittää Mechelininkadun ja Baanan
Sijainti Kamppi–Ruoholahti, Helsinki
Siltatyyppi lokerolaattasilta
Pituus 207[1] m
Leveys 24[1] m
Avattu liikenteelle 14.12.1962
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OK

Ruoholahdensilta tai Ruoholahden silta (joskus myös Porkkalankadun silta) on vuonna 1962 avattu tieliikennesilta Helsingissä Kampin ja Ruoholahden välillä. Silta itsessään on osa Porkkalankatua ja se ylittää Mechelininkadun ja Baanan. Sillan liikenne on erittäin vilkasta, sillä sen kautta kulkee merkittävä määrä auto- ja bussiliikennettä keskustasta Länsiväylälle ja Lauttasaareen. Vuonna 2001 keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä sillan länsipuolella Porkkalankadulla oli 68 300 ajoneuvoa.[2] Siltaa on lähteestä riippuen kuvailtu huonokuntoiseksi tai peruskorjausikää lähentyväksi. Muun muassa sillan uudelleenrakentamista on suunniteltu.[3]

Ruoholahdensilta on 207 metriä pitkä (poislukien rampit), 24 metriä leveä ja siinä on neljä ajokaistaa sekä pyörä- ja kävelytiet molemmin puolin. Tyypiltään se on 10-aukkoinen lokerolaattasilta.[1] Sillan 81 pilaria on maalattu sateenkaaren väreihin.

Historia

Jo vuonna 1934 vahvistettiin asemakaavan muutos, jonka mukaan Lauttasaarenkatua (nyk. Porkkalankatua) oli määrä jatkaa Mechelininkadun ja satamaradan ylittävää siltaa myöten Ruoholahdenkadulle saakka [4][5] Tuolloin suunnitelmissa oli keskustasta Länsisatamaan ja Lauttasaaren kautta Jorvaksentielle johtanut liikenneväylä, joka kantakaupungin alueella olisi kulkenut Salomonkatua, Lapinrinnettä, Ruoholahdenkatua ja Lauttasaarenkatua pitkin.[6]

Suunnitelmaa ryhdyttiin kuitenkin toteuttamaan vasta 1960-luvun alussa ja silloinkin vain osittain. Niinpä Ruoholahdensilta avattiin liikenteelle 14. joulukuuta 1962. Sillalle Ruoholahdenkadulta johtavan katuosuuden kohdalta purettiin osa Ruoholahden villojen rakennuksista.[7]

Alkujaan silta ylitti Mechelininkadun lisäksi satamaradan raiteet, joiden tilalle avattiin vuonna 2012 kevyen liikenteen väylä Baana. Vuosina 2012–2013 Ruoholahdensillalla tehtiin remonttia ja kaistamuutoksia. Siinä uusittiin ajokaistojen ja kevyen liikenteen teiden vesieristykset, purettiin sillan reunaulokkeet ja uusittiin kaiteet.[8] Kaistamuutosten myötä sillalla on Ruoholahden päässä kaksi kaistaa länteen noin 150 metrin matkalla. Samalla osuudella itään on yksi kaista, mutta sillan puolessavälissä Kampin bussiterminaaliin suuntautuvalla liikenteellä on taas kaksi kaistaa. Samalla todettiin, että jalkakäytäviä ei voisi muuttaa ajokäyttöön, sillä niiden painorajoitus yhdessä pisteessä on vain 20 tonnia.[9]

Kunto ja uudelleenrakentaminen

Vuonna 2013 arvioitiin, että silta ei ole erityisen huonossa kunnossa. Sillalla on voimassa painorajoitus, joka ei koske bussiliikennettä.[8] Vuonna 2019 arvioitiin, että sillan seuraava peruskorjaus olisi 20–25 vuoden päästä, ja jos sen rakenteita täytyisi vahvistaa, korjaaminen ei enää välttämättä olisi kannattavaa.[10] Vuonna 2019 sillan mahdollisen uudelleenrakentamisen yhteydessä suunniteltiin 200-metristä ramppia, joka johtaisi usein ruuhkaiseen Jätkäsaarenlaiturin risteykseen. Suuri autoramppi sai kritiikkiä niin asukkailta kuin poliitikoiltakin,[11] ja vuonna 2020 Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hylkäsi ehdotuksen.[12]

Kuvia

  • Sillan loppupää ja ramppi länteen.
    Sillan loppupää ja ramppi länteen.
  • Silta Baanan yläpuolella.
    Silta Baanan yläpuolella.

Lähteet

  1. ↑ a b c HS 50 vuotta sitten Helsingin Sanomat. Viitattu 7.9.2023.
  2. ↑ Länsilinkin ympäristön yleissuunnitelma Helsingin kaupunki. Viitattu 7.9.2023.
  3. ↑ Ruoholahden alueen liikennejärjestelyitä parannetaan – ota kantaa suunnitelmiin Helsinki. Viitattu 7.9.2023.
  4. ↑ Asemakaavan muutospiirros koskeva kortteleita N:o 166 ja 167 sekä osia kortteleista N:o 145, 155, 156, 157 ja 158 IV kaup. osassa Helsingissä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 19.4.2024.
  5. ↑ ”Kaupungin asemakaavaa koskevat kysymykset”, Helsingin kunnalliskertomukset 1934, s. 3–4. Helsingin kaupunki, 1934. Teoksen verkkoversio.
  6. ↑ Pääliikenneväylä keskikaupungilta Ruoholahteen pitkin Salomonkatua, Lapinrinnettä ja Ruoholahdenkatua. Helsingin sanomat, 26.11.1937. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Kanarialintu ja Koskikara”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 196-197. Helsingin Sanomat, 1998. ISBN 051-9134-09-7.
  8. ↑ a b Ensi vuonna korjataan neljä isoa siltaa Helsingin Sanomat. Viitattu 7.9.2023.
  9. ↑ Kampin pelätty bussikaaos laimeni Helsingin Sanomat. Viitattu 7.9.2023.
  10. ↑ Helsinki suunnittelee aukovansa Jätkäsaaren liikennesumppua massiivisella rekkarampilla – Asukkaat raivostuivat Helsingin Sanomat. Viitattu 7.9.2023.
  11. ↑ 200 metrin autoramppi keskelle Helsinkiä epäilyttää poliitikkoja: ”Siltamonsteri”, ”ei mikään hehkeä” Helsingin Sanomat. Viitattu 7.9.2023.
  12. ↑ Helsingin päättäjät hylkäsivät Ruoholahden rampin rakentamisen Rakennuslehti. Viitattu 7.9.2023.