Roger Lemerre

Roger Lemerre

Henkilötiedot
Syntymäaika	18. kesäkuuta 1941 (ikä 82)
Syntymäpaikka	Bricquebec, Manche, Ranska
Seura
Seura	ES Sahel
Tehtävä	päävalmentaja
Seurat
Vuodet	Seura	O	(M)
1961–1969	Sedan	241	(29)
1969–1971	Nantes	87	(1)
1973–1975	Lens	60	(0)
Maajoukkue
1968–1971	Ranska	6	(0)
Valmennusura
1975–1978	Red Star
1978–1979	Lens
1979–1981	Paris
1981–1983	Strasbourg
1983–1984	Espérance
1985–1986	Red Star
1986–1997	Ranskan sotilasmaajoukkue
1997	Lens
1997–1998	Ranska (apuv.)
1998–2002	Ranska
2002–2008	Tunisia
2008–2009	Marokko
2009–2010	Ankaragücü
2012–2013	Constantine
2013–2014	ES Sahel
2016	Sedan
2018–2019	ES Sahel
2021–	ES Sahel
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Roger Lemerre (s. 18. kesäkuuta 1941)^[1] on ranskalainen jalkapallovalmentaja ja entinen pelaaja. Marraskuusta 2021 lähtien hän on toiminut ES Sahelin päävalmentajana.

Lemerre on toiminut valmentajana kuudella vuosikymmenellä. Hänen pitkän uransa kohokohtiin kuuluu Ranskan maajoukkueen valmentaminen Euroopan mestariksi vuonna 2000.

Ura pelaajana

Lemerre pelasi ammattilaisena Ranskassa kaikkiaan 14 vuoden ajan. Maajoukkueessa kuusi maaottelua pelanneen Lemerren peliuran suurimmiksi saavutuksiksi Coupe de Francen kaksi finaaliesiintymistä.

Meriitit pelaajana

• Coupe de France
  • Hopeaa (2): 1965, 1970

Ura valmentajana

Lemerre aloitti valmennusuransa Red Starin peräsimessä 1975. Hän valmensi vuosien ajan Ranskan lisäksi myös Tunisiassa. 1986 hän siirtyi Ranskan sotilasmaajoukkueen päävalmentajaksi. Pesti huipentui maailmanmestaruuteen 1995.

Kesällä 1998 Lemerre nousi Ranskan A-maajoukkueen päävalmentajaksi maailmanmestarivalmentaja Aimé Jacquet'n lähdön jälkeen. Lemerren johdolla Ranskan kultajoukkue jatkoi menestyskulkuaan kaatamalla Italian jatkoajalla 2–1 EM-finaalissa 2000.

MM-kisoissa 2002 mestaruutta puolustanut Ranska jäi Lemerren johdolla alkulohkoon tekemättä kolmessa ottelussaan maaliakaan.^[2] Lemerre jätti tehtävänsä kisojen jälkeen siirtyen Tunisian maajoukkueen päävalmentajaksi.

Lemerren johdolla Tunisia juhli Afrikan mestaruutta 2004, kun joukkue kaatoi finaalissa Marokon 2–1. Lemerre luotsasi Tunisian myös MM-kisoihin 2006, joissa tie katkesi alkulohkoon. Afrikan mestaruuskisoissa 2006 ja 2008 Lemerre luotsasi Tunisian puolivälieriin.

Toukokuussa 2008 Marokon jalkapalloliitto tiedotti 66-vuotiaan Lemerren siirtyvän Marokon jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi heinäkuun alusta alkaen. ^[3] Lemerren tavoitteena on luotsata Marokko MM-kisoihin 2010.

Heinäkuussa 2009 Lemerre sai potkut Marokon päävalmentajan paikalta. Marokon MM-karsinnat olivat alkaneet kehnosti ja kolmen ottelun jälkeen sillä oli kasassa vain kaksi pistettä, kun lohkon kärkisijaa pitäneellä Gabonilla oli kuusi. ^[4]

Joulukuun lopulla 2009 Lemerre siirtyi turkkilaisen MKE Ankaragücün päävalmentajaksi kuuden kuukauden sopimuksella. ^[5] Menestys jäi vaatimattomaksi Ankaragücün sijoituttua liigassa sijalle 12. Lemerre saikin potkut toukokuussa 2010. ^[6]

Heinäkuun puolivälissä 2012 Lemerre palasi 71-vuotiaana valmennustehtäviin Algerian pääsarjassa pelaavan CS Constantinen uutena päävalmentajana. ^[7] 31. toukokuuta Lemerre ilmoitti ettei tulisi jatkamaan seuran valmentajana. Hän johdatti Constantinen kauden päätteeksi Algerian pääsarjassa kolmanneksi.^[8]

Joulukuun lopulla 2013 Lemerre allekirjoitti puolivuotisen sopimuksen Étoile Sportive du Sahelin kanssa. ^[9] Konkarivalmentajana johdolla Étoile voitti Tunisian cupin mestaruuden 2014. Lemerre jätti seuran kauden jälkeen. ^[10]

Tammikuussa 2016 Lemerrestä tuli Nationalissa pelaavan CS Sedanin päävalmentajana. ^[11] Lemerren johdolla Sedan säilytti sarjapaikkansa kauden 2015/16 päätteeksi. Heinäkuun alussa Lemerre jätti tehtävänsä seuran päävalmentajana.^[12]

Syyskuussa 2016 Lemerre palasi CS Constantinen päävalmentajaksi.^[13] Hän sai kuitenkin potkut jo lokakuussa.^[14]

Joulukuussa 2018 Lemerrestä tuli toistamiseen ES Sahelin päävalmentaja.^[15] Kokenut Lemerre luotsasi Sahelin Tunisian liigassa toiseksi kaudella 2018/19. Hän jätti tehtävänsä kauden jälkeen.^[16]

Marraskuussa 2021 Lemmerre palasi 80-vuotiaana kolmannen kerran ES Sahelin päävalmentajaksi.^[17]

Meriitit valmentajana

• Sotilaiden jalkapalloilun maailmanmestaruus: 1995
• Euroopan mestaruus: 2000
• Maanosaliittojen cup-mestaruus: 2001
• Afrikan mestaruus: 2004
• Tunisian cup: 2014

Kunnianosoitukset

• Ranskan Kunnialegioonan ritari 2001 (Chevalier de la Légion d'honneur)

Lähteet

Ranskan jalkapallomaajoukkueen päävalmentajat

Batteux (1955-62) • Guérin (1962–66) • Arribas ja Snella (1966) • Fontaine (1967) • Dugauguez (1967-68)
Boulogne (1969–73) • Kovács (1973–75) • Hidalgo (1976–84) • Michel (1984-88)
Platini (1988–92) • Houllier (1992–93) • Jacquet (1993–98) • Lemerre (1998–2002) • Santini (2002–04)
Domenech (2004–2010) • Blanc (2010–2012) • Deschamps (2012–)

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset ISNI VIAF Kansalliset Ranska BnF data Yhdysvallat Muut IdRef