Riskiaversio

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Riskiaversio on taloustieteessä, rahoituksessa ja psykologiassa käytettävä käsite, joka kuvaa ihmisten tai sijoittajien käyttäytymistä epävarmuutta sisältävissä tilanteissa. Riskiaversio tarkoittaa henkilön haluttomuutta hyväksyä epävarmuutta sisältävä sopimus sellaisen varman sopimuksen sijaan, missä on odotusarvoisesti alhaisempi palkkio. Riskiaversiolle on kehitetty erilaisia mittoja, jotka kuvaavat riskin kaihtamisen astetta. Tyypillisesti ihmisten ajatellaan olevan keskimäärin riskiaversiivisia.

Jos henkilölle tarjotaan vaihtoehtoisesti joko varmaa 50 euron tuloa tai arpajaisia, joissa voi voittaa 50 prosentin todennäköisyydellä 100 euroa, hän on riskiaversiivinen, jos hän pitää alle 50 euron varmaa tuloa parempana kuin arpajaisia. Jos henkilö on indifferentti, hän on riskineutraali. Riskihakuinen henkilö taas haluaisi saada yli 50 euroa, jotta valitsisi varman tulon. 50 prosentin varmuudella odotetun 100 euron tulon ja varman 50 euron tulon erotusta kutsutaan riskipreemioksi.

Riskiaversion mittoja

Taloustieteessä riskiaversiota voidaan mitata odotetun hyödyn avulla. Mitä jyrkempi on odotetun hyödyn funktion ${\displaystyle u(c)}$ kaarevuus, sitä suurempi on kuluttajan riskiaversiivisuus. Koska hyötyfunktioille voidaan tehdä monotonisesti kasvava muunnos, ne eivät ole yksiselitteisesti määriteltyjä, minkä takia riskiaversiolle tarvitaan yksiselitteinen mitta.

Absoluuttisen riskiaversion kerroin on Kenneth Arrow’n ja John W. Prattin kehittämä mitta, joka on määritelty:

${\displaystyle r_{u}(c)=-{\frac {u''(c)}{u'(c)}}}$.

Vakioisesta absoluuttisesta riskiaversiosta käytetään usein lyhennettä CARA (engl. constant absolute risk aversion).

Relatiivisen riskiaversion kerroin on samojen taloustieteilijöiden kehittämä toinen mitta. Se on määritelty:

${\displaystyle R_{u}(c)=cr_{u}(c)={\frac {-cu''(c)}{u'(c)}}}$.

Siihen liittyy vastaavasti vakioisesta relatiivisesta riskiaversiosta käytetty lyhenne CRRA (engl. constant relative risk aversion). Relatiivisen riskiaversion etuna on, että se on toimiva mitta, vaikka henkilön riskiaversio jollakin tulolla ${\displaystyle c}$ muuttuisi riskiä kaihtavasta riskihakuiseksi.

Laajennuksia

Taloustieteen malleissa oletetaan usein vakioinen relatiivinen riskiaversiivisuus (CRRA). Erityisesti käyttäytymistaloustieteilijät, kuten Berkeleyn professori Matthew Rabin, ovat kritisoineet tätä lähestymistapaa.

Psykologi Daniel Kahneman ja kognitiotieteilijä Amos Tversky ovat kehittäneet behavioristisessa rahoitusteoriassa tunnetun lottoteorian, joka kuvaa, kuinka ihmiset suhtautuvat voittoihin ja tappioihin. Teorian tavoitteena on ihmisten havaitun riskiaversiivisuuden selittäminen paremmin kuin odotetun hyödyn teorian avulla.

Katso myös

• Uhkapeliriippuvuus
• Prosessiteoriat