Richard Branson
| Richard Branson | |
|---|---|
 Richard Branson vuonna 2015. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. heinäkuuta 1950 (ikä 73) Blackheath, Lontoo, Britannia |
| Ammatti | liikemies |
| Arvonimi | Sir |
| Siviilisääty | naimisissa |
| Puoliso | Kristen Tomassi (1972–79) Joan Templeman 1977– (n. 1989– ) |
| Lapset | Holly (1982–), Sam (1985–) |
| Muut tiedot | |
 Nimikirjoitus | |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Richard Charles Nicholas Branson (s. 18. heinäkuuta 1950 Surrey, Englanti) on brittiläinen liikemies, miljardööri ja seikkailija, joka tunnetaan Virgin-brändistään.
Varhainen elämä
Richard Branson syntyi 18. heinäkuuta 1950 Surreyssa Englannissa. Hänen isänsä työskenteli asianajajana ja äitinsä lentoemäntänä. Richard kärsi lukihäiriöstä eikä menestynyt koulussa. Hän jätti yksityiskoulun kesken 16-vuotiaana.[1]
Ura
Koulusta lähdettyään Branson perusti vuonna 1966 Student-nimisen nuorisokulttuurilehden. Hän asui 1960-luvun lopulla lontoolaisessa kommuunissa. Rahoittaakseen lehteään Branson perusti Virgin Mail Order Records -yrityksen, joka myi musiikkialbumeja postimyynnillä.[1] Sen nimi Virgin, ’neitsyt’, viittasi Bransonin kokemattomuuteen liike-elämässä. Branson avasi vuonna 1971 Britannian ensimmäisen alennusmyyntilevyjen kaupan.[2]
Vuonna 1972 Branson oli perustamassa Virgin Records -levy-yhtiötä, josta tuli johtava punkin ja uuden aallon julkaisija.[2] Sen ensimmäinen artisti oli Mike Oldfield albumillaan Tubular Bells (1973). Oldfieldin albumin suurmenestyksen vanavedessä Branson sai Virginille tunnettuja artisteja, kuten Sex Pistols, Culture Club, The Rolling Stones ja Genesis.[1]
Branson osti vuonna 1980 Voyager Group -matkayhtiön.[1] Vuonna 1984 Branson osti osake-enemmistön lentoyhtiöstä, jolle hän antoi uudeksi nimeksi Virgin Atlantic Airways. Branson myi Virgin Recordsin vuonna 1992 saadakseen lentoyhtiölleen enemmän varoja.[2] Seuraavana vuonna Branson perusti Virgin Radio -radioaseman ja vuonna 1996 levy-yhtiö V2 Recordsin, jolle ovat levyttäneet esimerkiksi Powder Finger ja Tom Jones.[1]
Monialayritys Virgin Groupiin kuului 1990-luvulla jo yli 100 yritystä, ja siitä oli tullut yksi Britannian suurimmista yksityisistä yrityksistä.[2] Se toimi 35 maassa, ja sillä oli 70 000 työntekijää.[1] Siihen kuului myös matkapuhelinoperaattori, lentoyhtiöitä, kuten Virgin Express ja Virgin Blue, autovuokrausyhtiöitä, pankki Virgin Money UK, rautatieyhtiö Virgin Trains sekä Virgin Drinks, joka valmistaa virvoitusjuomia.
Vuonna 2000 Branson jätti tarjouksen Yhdistyneen kuningaskunnan valtiollisen loton järjestämisestä, mutta epäonnistui sen saamisessa.
Vuonna 2004 Branson perusti avaruusturismiyhtiö Virgin Galacticin. Vuonna 2006 hän myi langattomia puhelinpalveluja myyvän Virgin Mobilen, mutta pysyi sen suurimpana osakkeenomistajana. Samana vuonna hän perusti viihdeyritykset Virgin Comics ja Virgin Animation.[2]
Branson osti vuonna 2009 F1-tulokastalli Manorin ja nimesi sen uudelleen Virgin Racingiksi. Talli kilpaili kausilla 2010 ja 2011. Vuonna 2012 se jatkoi nimellä Marussia F1 Team. Hän hallinnoi myös Formula E -tallia Virgin Racingiä.
Viime vuosina Branson on keskittynyt avaruusturismiin. Hän perusti yhdessä Scaled Compositesin kanssa The Spaceship Companyn, joka pyrkii kehittämään avaruusaluksen. Vuonna 2013 yhtiö teki onnistuneen koelaukaisun.[1] Vuonna 2015 Branson julkisti Virgin Voyages -risteilyalusyhtiön perustamisen. Kaksi vuotta myöhemmin yhtiö aloitti ensimmäisen risteilyaluksensa valmistuksen.[1] Virgin Galacticin ensimmäinen täysin miehitetty koelento avaruuteen tapahtui 11. heinäkuuta 2021.[3] Tuolloin VSS Unity -avaruusalus[4] nousi avaruuden rajamaille noin 85 kilometrin korkeuteen. Branson oli itse mukana lennolla, ja hänestä tuli samalla ensimmäinen itse omistamallaan koneella yli 50 mailin korkeudessa käynyt henkilö.[3]
Harrastukset ja muu toiminta
Vapaa-aikanaan Branson on harrastanut erilaista ilmailua. Hän teki vuonna 1986 ennätyksen Atlantin ylityksessä pikaveneellä. Vuonna 1987 hän oli ensimmäinen, joka ylitti kuumailmapallolla Atlantin, ja vuonna 1991 hän ylitti ensimmäisenä kuumailmapallolla Tyynenmeren. Vuonna 1990 hän oli mukana yrittämässä kuumailmapallolla maailman ympäri, mutta kaikki kolme yritystä epäonnistuivat. Vuonna 2005 Branson oli rahoittajana, kun Steve Fossett lensi ensimmäisenä miehenä yksin välilaskutta maailman ympäri.[2]
Branson myös perusti Richard Bransonin erikoispalkinnon nopeimmasta Atlantin ylityksestä ja herätti henkiin jo kuolleena pidetyn Sinisen nauhan nopeuskilpailun. Vuonna 1986 Branson ylitti Atlantin nopeammin kuin edellinen Sinisen nauhan voittaja, mutta hän ei saanut palkintoa, koska vene ei ollut kauppalaiva ja koska sitä tankattiin matkan varrella.[5]
Branson on lahjoittanut kolme miljardia dollaria ympäristöystävällisen polttoaineen tutkimuksen rahoitukseen. Hän sai vuonna 2007 humanitaarisen ja ympäristötyön tukemisesta UNCA:n ”Vuoden kansalainen” -palkinnon. Branson lyötiin ritariksi vuonna 1999.[2]
Branson on esiintynyt itsenään useissa televisiosarjoissa, kuten Frendit, Baywatch ja Fox Broadcasting Companyn tosi-tv-sarjassa The Rebel Billionaire.
Yksityiselämä
Branson on ollut kahdesti naimisissa. Hänellä on toisesta avioliitostaan kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Hän asuu kotisaarellaan Necker Islandilla Brittiläisillä Neitsytsaarilla.[1]
Omaisuus
Branson nousi vuonna 2009 Forbesin miljardöörilistalle sijalla 261.[1]
Branson on omistanut 1978 lähtien Necker Island -nimisen saaren Brittiläisillä Neitsytsaarilla, (18°31′36″N, 64°21′26″W), jota hän vuokraa. Hintaan sisältyy laadukas majoitus ja 50-henkinen henkilökunta.[6][7]. Branson tarjosi saaresta ensin 100 000 puntaa. Koska pyyntihinta oli 5 miljoonaa puntaa, tarjousta ei hyväksytty. Vuotta myöhemmin Branson sai kerättyä kokoon 180 000 puntaa, jolla hän sai ostettua saaren Lordi Cobhamilta.[8][9] Päärakennus paloi salamaniskusta 2011 ja kärsi hurrikaani Irman aiheuttamia myrskytuhoja 2017. [10]
Branson ilmoitti maaliskuussa 2006 ostaneensa saaren Dubaissa sijaitsevasta keinotekoisesta The World -saaristosta. Vuonna 2007 hän osti Moskito-saaren Brittiläisiltä Neitsytsaarilta.[11][12]
Teoksia
- Branson, Richard. Losing My Virginity: How I've Survived, Had Fun, And Made a Fortune Doing Business My Way, 1999, Three Rivers Press. ISBN 0-8129-3229-3
- Branson, Sir Richard. Sir Richard Branson, the Autobiography, 2002, Longman. ISBN 0-582-51224-7
- Branson, Sir Richard & Prescot, Colin. To the Edge of Space: The Adventures of a Balloonist, 2000, Boxtree. ISBN 0-7522-1865-4
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j Richard Branson Biography Biography.com. A&E Television Networks. Viitattu 17.2.2018.
- ↑ a b c d e f g Richard Branson Encyclopædia Britannica. Viitattu 17.2.2018.
- ↑ a b Brittimiljardööri Richard Branson avaruuslennoltaan: ”Kaikkien aikojen paras kokemus”, kone palasi onnistuneesti, Yle seurasi Yle Uutiset. Viitattu 12.7.2021.
- ↑ Avaruus | Miljardööri Richard Branson kävi perustamansa yhtiön aluksella avaruudessa ja palasi maanpinnalle Helsingin Sanomat. 10.7.2021. Viitattu 12.7.2021.
- ↑ 1986: Branson on course for Blue Riband BBC. Viitattu 11.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Necker island (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ VLE Limited: Necker Island | Luxury Private Island Virgin Limited Edition. Viitattu 8.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Richard Branson pens anniversary love letter to his wife Joan Mail Online. Viitattu 8.4.2018.
- ↑ Buying Necker Island For $180,000 Was The Best Deal Richard Branson Ever Made Business Insider. Viitattu 8.4.2018.
- ↑ Richard Branson’s Necker Island to Reopen in October Caribbean Journal. 12.3.2018. Viitattu 8.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Inside Richard Branson’s new £31k-a-night luxury island retreat Mail Online. Viitattu 8.4.2018.
- ↑ Take a look at what Richard Branson is building on his other private island Business Insider. Viitattu 8.4.2018.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Richard Branson Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
