René Coty
| René Coty | |
|---|---|
 | |
| Ranskan tasavallan 17. presidentti | |
| 16.1.1954−8.1.1959 | |
| Pääministeri | Joseph Laniel Pierre Mendès France Edgar Faure Guy Mollet Maurice Bourgès-Maunoury Félix Gaillard Pierre Pflimlin Charles de Gaulle |
| Edeltäjä | Vincent Auriol |
| Seuraaja | Charles de Gaulle |
| Andorran ruhtinaskumppani | |
| 16.1.1954−8.1.1959 | |
| Edeltäjä | Vincent Auriol |
| Seuraaja | Charles de Gaulle |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. maaliskuuta 1882 Le Havre, Seine-Maritime |
| Kuollut | 22. marraskuuta 1962 (80 vuotta) Le Havre, Seine-Maritime |
| Ammatti | asianajaja |
| Puoliso | Germaine Coty |
| Tiedot | |
| Puolue | CNI |
| Uskonto | roomalaiskatolinen |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Jules Gustave René Coty (20. maaliskuuta 1882 Le Havre, Seine-Maritime – 22. marraskuuta 1962 Le Havre, Seine-Maritime) oli Ranskan presidenttinä 1954–1959. Hän oli Ranskan neljännen tasavallan toinen ja viimeinen presidentti.
Elämä ennen presidenttiyttä
René Coty syntyi Le Havressa, ja hän alkoi opiskella Caenin yliopistossa, jossa hän suoritti opinnot loppuun vuonna 1902. Hän opiskeli lakitiedettä. Hän kiinnostui politiikasta, ja vuonna 1907 hän liittyi Radikaalipuolueen jäseneksi.
Presidenttinä
Coty voitti Ranskan presidentinvaalit 23. joulukuuta 1953 13. äänestyksessä. Hän astui virkaansa 16. tammikuuta 1954.[1] Cotyn vaikutus Ranskan politiikkaan oli vähäisempi kuin edeltäjällään. Hänen presidenttikaudellaan käytiin veristä Algerian sotaa. Tämä kuohutti myös Ranskan sisäpolitiikkaa, ja vuonna 1958 Coty pyysikin Charles de Gaullea pääministeriksi vakauttamaan maan tilanteen.[2]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta René Coty Wikimedia Commonsissa
Ranskan neljännen tasavallan presidentit
Vincent Auriol (1947–1954) | René Coty (1954–1959)
| ||||||||||||||||||
