Reformointi

Reformointia käytetään mm. bensiinin valmistuksessa ja polttokennoissa. Bensiinin valmistuksessa suoraketjuisesta tai lievästi haaroittuneesta hiilivedystä poistetaan vetyä, jolloin muodostuu aromaattisia yhdisteitä, reformaattia. Tällöin kuitenkin pyritään aromaattisista yksinkertaisin eli bentseeni erottelemaan myrkyllisyytensä vuoksi pois. Aromaattiset yhdisteet nostavat bensiinin oktaanilukua.[1]

Polttokennotekniikassa reformoinnilla vetypitoinen polttoaine muutetaan vedyksi tai vetypitoiseksi kaasuseokseksi, joka myöhemmin reformoidaan puhtaaksi vedyksi. Reformointi voi tapahtua joko kennon sisä- tai ulkopuolella. Sisäinen reformointi toimii vain korkean lämpötilan polttokennoissa.[2]

Käytetyimmät prosessit metaanin reformoinnissa ovat :

  • Höyryreformointi:
C H 4 + H 2 O C O + 3 H 2 {\displaystyle CH_{4}+H_{2}O\rightarrow CO+3H_{2}}
  • Osittaishapetus:
O 2 + 2 C H 4 2 C O + 4 H 2 {\displaystyle O_{2}+2CH_{4}\rightarrow 2CO+4H_{2}}
  • Autoterminen reformointi, edellisten yhdistelmä


Kuivareformointi:

C O 2 + C H 4 2 C O + 2 H 2 {\displaystyle CO_{2}+CH_{4}\rightarrow 2CO+2H_{2}} [3]

on herättänyt suurta mielenkiintoa kahden kasvihuonekaasun, hiilidioksidin ja metaanin, välisenä reaktiona. Saatua synteesikaasua voidaan käyttää mm. Fischer–Tropsch-synteesissä keinotekoisten polttoaineiden valmistuksessa.

Lähteet

  1. Reformointi rakentaa aromaatteja (PDF) (s. 14) Bensiiniopas. Neste Oil. Viitattu 28.3.2008.
  2. http://users.tkk.fi/~smuranen/diplomityo.pdf
  3. http://herkules.oulu.fi/isbn9514280121/isbn9514280121.pdf