Raymond Roussel
 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteet merkittävä erikseen ja viitteinä |
Raymond Roussel (20. tammikuuta 1877 Pariisi, Ranska – 14. heinäkuuta 1933 Palermo, Italia) oli ranskalainen kirjailija.
Elämä
Roussel oli omana elinaikanaan marginaalinen kirjailija, eivätkä läheskään kaikki kirjallisuudenhistoriat mainitse hänen nimeään. Sen sijaan surrealistit arvostivat häntä. Michel Foucault kirjoitti ensimmäisen kirjansa Rousselista. Oulipo-ryhmä, Nouveau Roman –kirjailijat ja Tel Quelin jäsenet sen sijaan ovat jatkaneet Rousselin viitoittamalla tiellä.
Raymond Rousselin vanhemmat olivat varakkaita, joten hänellä ei ollut toimeentulohuolia. Nuoruudessa hän oli suuntautunut pikemminkin musiikkiin mutta hylkäsi pianonsoiton 17-vuotiaana ja keskittyi kirjoittamiseen. Hänen suuri idolinsa oli Jules Verne, jonka tieteistarinat Matka maan keskipisteeseen, Viisi viikkoa ilmapallossa, Merten alitse, Maasta kuuhun, Kuun ympärillä, Salaperäinen saari ja Hector Servadac olivat hänen kirjallisia esikuviaan.
Vuonna 1925 Roussel alkoi matkustella. Hän rakennutti matkailuvaunun edeltäjän roulotten, jolla hän kierteli yhdessä silloisen rakastajattarensa Charlotte Dufrênen kanssa. Italiassa jopa Mussolisi ja paavi tulivat heitä tervehtimään. Kulkuneuvo pariskuntineen oli aikamoinen nähtävyys.
Tuotanto
Rousselin ensimmäinen teos La Doublure (1897) on runomuotoinen romaani, joka kertoo Nizzan karnevaaleista. Otsikolla on kaksi eri merkitystä: ”Sijainen” tai ”Vuoraus”. Varhaisteokset La Vue (1902) ja Impressions d’Afrique (1910) eivät herättäneet erityistä mielenkiintoa. Roussel masentui, koska ei saanut lukijoilta vastakaikua.
Locus solus (1914) –teoksesta tehtiin teatteriesitys, joka ei myöskään saavuttanut jakamatonta suosiota. Osa yleisöstä ei lainkaan pitänyt esityksestä, kun taas pieni fanaattinen vähemmistö ylisti sitä. Teos kertoo omalaatuisesta tiedemiehestä nimeltään Martial Canterel, joka asuu hienossa huvilassa Montmorencyssa, Pariisin pohjoispuolella. Canterel kutsui läheisiä ystäviään vierailulle ja esitteli heille puistonsa salaisuuksia. Teos on täynnä lainauksia keskiaikaisista saduista ja legendoista. Pääroolia näyttelee kuolema ja tuonpuoleinen.
Postuumisti ilmestyi hänen artikkelinsa Comment j’ai écrit certains de mes livres (1935, Kuinka olen kirjoittanut eräitä kirjoistani, suom. Olli Sinivaara, Nuori Voima 6/2004), jossa hän valottaa kirjoitusmetodiaan. Se perustuu homonymialle, jossa hyödynnetään sitä, että kaksi eri tavoin kirjoitettavaa sanaa saattavatkin äännettäessä kuulostaa samanlaisilta. Esimerkkinä lause ”Un lion d’or” tarkoittaa kultaista leijonaa. Suurin piirtein samoin ääntyvä ”au lit on dort” taas tarkoittaa ”vuoteessa nukutaan”.
Suomennokset ja lähteet
- ”Kuinka olen kirjoittanut eräitä kirjoistani” (1935, ”Comment j’ai écrit certains de mes livres”, suom. Olli Sinivaara), Nuori Voima 6/2004, ss. 9 – 16.
- ”Mustien keskuudessa” (1935, ”Parmi les Noirs” ilmestyi kokoelmassa Testes de grande jeunesse ou textes-genèse teoksessa Comment j’ai écrit certains de mes livres, Suom. Olli Sinivaara, Nuori Voima 6/2004, s. 17–19. Katso myös Sinivaaran kirjoitus ”Raymond Rousselin kääntämisestä”, Nuori Voima 6/2004, s. 20.
Kirjallisuutta
- Jari Koponen: Mielikuvituksen mestarit (13 unohdettua fantastia), Jyväskylä: Gummerus, 2000.
Tärkeimmät teokset
- La Doublure, 1897
- La Vue, 1902
- Impressions d’Afrique, 1910
- Locus solus, 1922
- L’étoile du front, 1924
- La Poussière des soleils, 1926
- Nouvelles Impressions d’Afrique, 1932
- Comment j’ai écrit certains de mes livres, 1935 (postuumiteos, uusi painos 1985)
Kirjallisuutta
- Koponen, Jari: Mielikuvituksen mestarit (13 unohdettua fantastia). Jyväskylä: Atena, 2000. ISBN 951-796-219-3.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raymond Roussel Wikimedia Commonsissa
- [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- [2]
- [3] (Arkistoitu – Internet Archive)
- Arvostelu Foucault’n teoksesta Death and the Labyrinth (1963, englanniksi 1986)
- [4] (Arkistoitu – Internet Archive)
- [5] (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||||||
