Raakkuunjärvi

Raakkuunjärvi
Lylyjärvi
Raakkuunjärven riistakosteikkoja huhtikuussa 2017.
Raakkuunjärven riistakosteikkoja huhtikuussa 2017.
Valtiot  Suomi
Paikkakunta Eura (Kiukainen)
Koordinaatit 61°17′54″N, 21°55′43″E
Mittaustietoja
Kartta
Raakkuunjärvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Raakkuunjärvi [1] (entinen Lylyjärvi [2]) on laskettu järvi Satakunnassa. Se kuuluu Eurajoen vesistöön ja sijaitsee Kiukaisten pohjoisosissa Eurassa lähellä Nakkilan rajaa. Järven vedenpinnan korkeutta on joskus laskettu, ja pinnanlaskun seurauksena saatiin laaja vesijättö. Järveä on nykyään kunnostettu lintujärveksi metsästystä silmällä pitäen.[3][1][4]

Maantieto

Järven ojilla rajattu avosuon alue on 900 metriä pitkä ja 350 metriä leveä. Idässä sitä rajoittaa moreenimäki, jossa seututiessä 2170 on Ulvilan ahteena tunnettu mäkiosuus. Mäki tunnetaan myös nimellä Keisarinranta. Entisillä vesijättömailla on nykyään peltoa. Järveen laskee pelto-ojien lisäksi metsien suo-oja. Järven kaakkoisosassa olevasta luusuasta lähtee Raakkuunoja, joka yhtyy 10 kilometrin jälkeen Eurajokeen Panelian alapuolella.[1]

Kuivatus

Järvi on aluksi kuivatettu ilmeisesti heinäniittyiksi, mutta myöhemmin niityt on muokattu pelloiksi.

Luonto

Järvenlaskun jälkeen järvestä tuli kosteikko ja luhtamaa. Panelian Metsästysseura on kunnostanut järveä useana vuotena. Järveen on kaivettu lampareita ja niitä yhdistäviä kanavia noin 10 hehtaaria, jotta elinympäristö kiinnostaisi vesilintuja. Parempaan tulokseen päästään, jos järven vedenpintaa voisi nostaa.[5]

Historia

Raakkuunjärven vedenpintaa on laskettu 1818.[6]

Järvi oli merkitty nimellä "Lylyjärvi" Euran pitäjän karttaan vuodelta 1849 ja "Raakkuträsk" Kalmbergin kartastoon vuodelta 1856. Kalmbergin kartassa Raakkuunojaan oli rakennettu mylly Peltomaan torpan kohdalle, ja ojan pää hävisi suohon ennen Saramaan torppaa eli nykyistä Saarenmaata.[2][4]

Lähteet

  1. a b c Raakkuunjärvi, Kiukainen Maanmittauslaitos. Viitattu 13.1.2015.
  2. a b Lehtosalo-Hilander Pirkko-Liisa: Kalastajista kauppanaisiin - Euran esihistoria, s. 2. F. Liewendalin kartta Eura Socken 1849. Vammala: Euran Kunta, 2000. ISBN 951-96964-1-5.
  3. OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 14.1.2015.
  4. a b Kalmbergin kartasto: R III : List 10, suoraan: ruskealle kartalle, 1855-56
  5. Koivunen, Sari & Nukki, Heli & Salokangas, Susanna: Satakunnan vesistöt, s. 76. Eura: Pyhäjärvi-instituutti, 2006. ISBN 952-9682-39-5. Verkkoversio (pdf) (viitattu 19.11.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia II, s. 107−113. Eura: Kuntien ja seurakuntien asettama historiatoimikunta, 1962.

Aiheesta muualla

  • GeoCaching: Keisarinranta
Joki ja meri:

Eurajoki • EurajoensalmiSelkämeriItämeri

Lähivesistöt:

Lapinjoen vesistöKokemäenjoen vesistö: Kokemäenjoen alue ja Loimijoen valuma-alueAurajoen vesistöMynäjoen veistöLaajoen vesistö

Sivujokia:

JuvajokiPietarjokiKöyliönjoki • Ahmasoja • Pyhäjoki • Yläneenjoki

Järviä:
Eurajokeen laskevia: Raakkuunjärvi • LaihianjärviPiikajärvi • Vähäjärvi
Juvajoki: Turajärvi • SaarikonjärviLoukonenLuittilanjärvi
Köyliönjoki: KöyliönjärviIlmiinjärviLaihianjärviRuotana • Metsäjärvi • Kuninkaanlähde
Ahmasoja: Ahmasjärvi • Lavajärvi • Neittamojärvi
Pyhäjärven alue:
Pyhäjärven lähialue: Vähä KarstujärviIso Karstujärvi • Vähäjärvi • Lamminjärvi • Ämmäjärvi • Särkijärvi
Pyhäjoki: Myllylähde