Quaoar

50000 Quaoar
2002 LM60
Quaoar ja sen kuu Weywot
Löytäminen
Löytäjät	Chad Trujillo, Michael Brown
Löytöaika	4. kesäkuuta 2002
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta	6 493 353 000 km 43,405 AU
Pienin etäisyys Auringosta	6 237 516 000 km 41,914 AU
Suurin etäisyys Auringosta	6 749 186 000 km 44,896 AU
Eksentrisyys	0,034
Kiertoaika Auringon ympäri	285,97
Keskiratanopeus	4,52 km/s
Inklinaatio	7,996
Kuiden lukumäärä	1 [1]
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija	1 260 ± 190 km
Massa	1,0–2,6×1021 kg
Putoamiskiihtyvyys pinnalla	0,276–0,376 m/s2
Pyörähdysaika	17,6788
Absoluuttinen kirkkaus	2,4755
Pakonopeus	0,523–0,712 km/s
Pinnan lämpötila	alin: ? keski: ~43 K ylin: ?
Infobox OK

50000 Quaoar (symboli: ) on Neptunuksen radan ulkopuolella, Kuiperin vyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä kohde. Sen löysivät Chad Trujillo ja Michael Brown 4. kesäkuuta 2002. Quaoar on nimetty Tongva-intiaaniheimon mytologiassa esiintyvän Quaoar-luojajumalan mukaan. Quaoar oli löytöhetkellään suurin Kuiperin vyöhykkeeltä löydetty kohde Pluton jälkeen. Ennen kuin Quaoar sai nimensä, se tunnettiin väliaikaisella nimityksellä 2002 LM₆₀.^[2] Quaoar on ehdokas kääpiöplaneetan statuksen saamiseksi. Quaoarilla on myös kuu nimeltä Weywot.^[3][4][5] Vuonna 2023 Quaoarilta löydettiin rengas.^[6]

Fyysiset ominaisuudet

Quaoar oli ensimmäinen transneptuninen kohde, jonka läpimitta saatiin mitattua suoraan Hubble-avaruusteleskoopin ottamista kuvista. Näiden kuvien perusteella läpimitaksi arvioitiin noin 1 200 kilometriä ^[7], joskin myöhemmät Spitzer-teleskoopilla tehdyt havainnot viittasivat hieman arvioitua suurempaan albedoon ja sitä kautta pudottivat läpimitta-arvion 654,8–1051,1 kilometriin.^[8] Quaoar koostunee pääasiassa kivestä ja jäästä. Se on melko tumma kohde (albedo ~0,2), mikä viittaa siihen, ettei sillä olisi jääkuorta. Quaoarin pinta on väriltään hieman punertava.

Quaoarin pinnalla on havaittu myös merkkejä ammoniumhydraatista sekä kiteytyneestä jäästä. Tämä löytö oli yllättävä, sillä molempien olisi pitänyt tuhoutua suurienergiaisen hiukkassäteilyn vaikutuksesta noin 10 miljoonan vuoden aikana. Koska suurienergiaisilta hiukkasilta suojaavaa ilmakehää tai magneettikenttää näin pienellä kappaleella ei luultavasti ole, käytännössä löydöksen selittäminen vaatii Quaoarin pintakerroksen aktiivista uusiutumista. Tämän varteenotettavana aiheuttajana Quaoarin kokoisella kappaleella olisi kryovulkanismi.^[9]

Quaoarin rata on hyvin ympyrämäinen, ja sen etäisyys Auringosta on noin 42 AU. Quaoarin kiertoaika Auringon ympäri on noin 288 vuotta.

Quaoarilla on rengas, jonka olisi aiempien arvioiden mukaan pitänyt tiivisstyä kuuksi. Oulun yliopiston tähtitieteen professori Heikki Salo on kehittänyt mallin, joka selittää miksi rengas ei ole tiivistynyt kuuksi. Sen selittää jään kimmoisuuden käyttäytymisen muuttuminen mitä kylmempää on.^[6]

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Quaoar.

• JPL Small-Body Database Browser: 50000 Quaoar (2002 LM60) JPL:ssä (englanniksi)
• Numbered minor planets (englanniksi)