Pyhän Davidin päivä

Pyhän Davidin päivän viettoa

Pyhän Davidin päivä (kymriksi Dydd Gŵyl Dewi Sant, engl. Saint David’s Day) on vuosittain 1. maaliskuuta vietetty Walesin suojeluspyhimyksen Pyhän Davidin muistopäivä.[1] Päivä on Pyhän Davidin oletettu kuolinpäivä vuonna 589. Sitä on vietetty 1100-luvulta ja se julistettiin kansallispäiväksi Walesissa 1700-luvulla. Pyhän Davidin kanonisoi paavi Calixtus II vuonna 1120. Pyhän Davidin kuolinpaikka Mynyw (lat. Menevia) tunnetaan nykyään nimellä St David’s. Keskiajalla se oli suosittu pyhiinvaelluskohde.[1]

Perinteet

Muistopäivän perinteisiin kuuluu kansallislaulujen laulaminen, perinteisen walesilaisen kakun syöminen ja naisilla kansallispuvun käyttö. Purjojen tai narsissien käyttäminen koristeena rintapielessä on tavallista.[1] Purjon alkuperästä Walesin tunnuksena on monta tarinaa. Tavallisimman version mukaan Pyhä David kehotti walesilaisia sotilaita laittamaan kypäräänsä tunnukseksi purjon, jotta omat erottuisivat paremmin vihollisista sakseja vastaan käydyssä taistelussa.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c St David the Patron Saint of Wales Historic-UK.com. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Leek - The National Emblem of the Welsh Historic-UK.com. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhän Davidin päivä Wikimedia Commonsissa
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.