Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki

Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki on Max Weberin vuonna 1905 julkaistu teos, jossa hän kuvaa kuinka kapitalismi kehittyi Pohjois-Euroopassa, kun protestanttinen (erityisesti kalvinistinen) etiikka vaikutti suuren määrän ihmisiä tekemään töitä maallisessa maailmassa; käytännössä tämä tarkoitti omien yritysten kehittämistä, kaupantekoa ja varallisuuden keräämistä investointitarkoituksissa. Weberin mukaan protestanttinen työetiikka oli tärkeä voima sen suunnittelemattoman ja koordinoimattoman joukkotoiminnan takana, joka vaikutti kapitalismin kehitykseen.

Teosta pidetään taloussosiologian ja yleisen sosiologian perusteoksena. Weberin teoksen suurimpia kriitikoita on ollut ranskalainen historioitsija Fernand Braudel. Yleinen kirjassa esitettyjä väitteitä kohtaan esitetty vastaväite on lukutaidon yleistyminen.^selvennä

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.