Pohjois-Kaukasuksen rintama

Puna-armeijan rintamat toisessa maailmansodassa
Baltian rintamat
Baltian rintama
1. Baltian rintama
2. Baltian rintama
3. Baltian rintama
Brjanskin rintama
Luoteisrintama
Orjolin rintama
Valko-Venäjän rintamat
Valko-Venäjän rintama
1. Valko-Venäjän rintama
2. Valko-Venäjän rintama
3. Valko-Venäjän rintama
Keskustan rintama
Kurskin rintama
Lännen rintama
Ukrainan rintamat
1. Ukrainan rintama
2. Ukrainan rintama
3. Ukrainan rintama
4. Ukrainan rintama
Arorintama
Etelän rintama
Lounaan rintama
Voronežin rintama
Reservirintama
Kaukoidän rintamat
Kaukoidän rintama
1. Kaukoidän rintama
2. Kaukoidän rintama
Transbaikalin rintama
Moskovan rintamat
Moskovan puolustuslinja
Moskovan reservirintama
Možaiskin puolustuslinja
Kalininin rintama
Reservirintama
Pohjoiset rintamat
Karjalan rintama
Leningradin rintama
Pohjoinen rintama
Olhavan rintama
Kaukasuksen rintamat
Kaukasuksen rintama
Pohjois-Kaukasuksen rintama
Transkaukasian rintama
Krimin rintama
Stalingradin rintamat
Donin rintama
Kaakon rintama
Stalingradin rintama

Pohjois-Kaukasuksen rintama oli puna-armeijan toisen maailmansodan rintama, joka muodostettiin ensimmäisen kerran 20. toukokuuta 1942 Krimin rintaman joukoista ja sai lisäjoukkoja lakkautetusta Etelän rintamasta 28. heinäkuuta 1942. 3. syyskuuta se uudelleenjärjestettiin Mustanmeren joukko-osastoksi ja asetettiin Transkaukasuksen rintaman alaisuuteen. Rintama muodostettiin uudelleen 24. tammikuuta 1943 Transkaukasuksen rintaman pohjoisen ryhmän joukoista. 20. marraskuuta 1943 siitä tehtiin erityinen rannikkoarmeija ja se nimettiin reservijoukoksi.[1]

Saksalaisten aloitettua vuoden 1942 kesäoffensiivin armeijaryhmä A:lla kohti Kaukasian öljykenttiä se sai vastaansa ensin Pohjois-Kaukasuksen rintaman ja syyskuusta 1942 Transkaukasuksen rintaman.[2] Neuvostoliiton myöhempi johtaja Leonid Brežnev palveli Pohjois-Kaukasuksen rintamassa poliittisena upseerina.[3]

Komentajat

  • 20. toukokuuta – 3. syyskuuta 1942 Neuvostoliiton marsalkka Semjon Budjonnyi[1]
  • 24. tammikuuta – 13. toukokuuta 1943 kenraalieversti Ivan Maslennikov[1]
  • 13. toukokuuta – 20. marraskuuta 1943 kenraaliluutnantti Ivan Petrov[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Auke de Vlieger: De Slag om Stalingrad - Fronten stalingradbattle.nl. Viitattu 3.4. 2007. (hollanniksi)
  2. ↑ Battle for Caucasus CAUCASIAN KNOT. Arkistoitu 29.9.2004. Viitattu 3.4. 2007. (englanniksi)
  3. ↑ Sam Thorne: Unknown Soldier March 12, 2004. The Moscow Times. Arkistoitu huhtikuu 7, 2007. Viitattu 4.4. 2007. (englanniksi)