Pirkanmaan maakunnan kuntien vaakunat
Pirkanmaan maakunta Kultakentässä punainen turkiskoroinen lakio. Gustaf von Numers |
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Akaa Sakarakoroisesti punaiseen ja hopeaan halkoisella kilvellä hopeinen muuriankkuri. Kari J. Tähtinen, 28. helmikuuta 2007 | |
Hämeenkyrö Kultakentässä puna-sinikatkoinen juomasarvi, jalka ja heloitus hopeaa, suu oikealle, sarven yläpuolella sininen, liekkikoroinen lakio, jossa kuusisakarainen kultatähti. Gustaf von Numers, 29. joulukuuta 1954 | |
Ikaalinen Kultaisten pielten rajoittamassa sinisessä kentässä kolme hopeista airoa lavat ylöspäin. Pentti Papunen, 1. tammikuuta 1972 (ottanut käyttöön Ikaalisten maalaiskunnan vaakunan) | |
Juupajoki Hopeakentässä punainen vuota, jossa kultainen havunoksa. Olof Eriksson, 26. huhtikuuta 1957 | |
Kangasala Hopeakentässä harppu, jonka yhdyspuu ja kaula muodostavat kotkakuvion, saatteena seitsemän pisaraa, asetettuina 2 + 2 + 2 + 1, kaikki punaisia. Hopeisessa, punaisilla pisaroina sirotellussa kentässä punainen, kotkakoristeinen harppu. Olof Eriksson, 11. syyskuuta 1951 | |
Kihniö Sinisessä kentässä kaksi kultaista alapuolelta sahakoroista palkkia. Toivo Vuorela, 10. lokakuuta 1960 | |
Kuhmoinen Hopeakentässä kolme punaista, yläreunaltaan aaltokoroista hirttä. | |
Lempäälä Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultapaalu, jonka päällikkeenä on musta, viritetty jalkajousi, mustakärkisine kultanuolineen; tyvessä, paalun kummallakin puolella saatteena kultainen aurakärki. Gustaf von Numers, 7. maaliskuuta 1950 | |
Mänttä-Vilppula Punaisessa kentässä alareunaltaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa. | |
Nokia Kultakentässä sininen, alainen aaltokoroinen palkki, jonka yläpuolella musta punavaruksinen näätä pystyasennossa. Gustaf von Numers, 25. lokakuuta 1951 | |
Orivesi Hopeisessa kilvessä punainen pystyyn kavahtanut ori, joka nousee esiin kilven tyveen ulottuvasta sinisestä vedestä. Carolus Lindberg, 30. marraskuuta 1949 | |
Parkano Sinisessä kentässä aaltokoroinen kultahirsi ja sen päällikkeenä pystyssä kultainen mänty, jonka kuoritut kyljet ovat hopeiset; saatteena männyn latvan kummallakin puolella seitsensakarainen hopeatähti. Germund Paaer, 14. lokakuuta 1950 | |
Pirkkala Kilpi halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen. Gustaf von Numers, 28. marraskuuta 1951 | |
Punkalaidun Sinisessä kentässä tyviö, jolla kilven reunasta toiseen ulottuva riukuaita; molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 26. kesäkuuta 1961 | |
Pälkäne Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka. Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2007 (ottanut käyttöön Luopioisten vaakunan) | |
Ruovesi Punaisessa kentässä kolme hopeista lahnaa asennossa 2+1, hopeisessa lakiossa punainen kirkkovene. Eino Halén, 23. marraskuuta 1959 | |
Sastamala Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi. Lauri Ahlgrén, 1. tammikuuta 2009 (ottanut käyttöön Karkun vaakunan) | |
Tampere Punaisessa kentässä aaltokoroinen vastapalkki, jonka yläpuolella saatteena paaluttainen vasara ja alapuolella paaluttainen Merkuriuksen sauva; kaikki kultaa. Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta), 16. kesäkuuta 1960 | |
Urjala Punaisessa kentässä hopeinen apilaristi, jonka kustakin kulmasta lähtee kultainen liekki. Toivo Vuorela, 13. kesäkuuta 1955 | |
Valkeakoski Punaisessa kilvessä on vastaviistoon kulkeva hopeinen virta, jonka yläkentässä on kultainen kuusi ja alakentässä kultainen hammasratas. | |
Vesilahti Hopea-punahalkoisen kilven oikeassa kentässä punainen avain, sen vasemmassa kentässä hopeinen kultavaruksinen kurki, jonka päälaki on punainen ja pyrstön sulat mustapäiset. Gustaf von Numers, 29. maaliskuuta 1951 | |
Virrat Sinisessä kentässä aaltokoroiset kolmoisjänteet, saatteena kummallakin puolella palkeittainen karhukeihäänkärki; kaikki hopeaa. | |
Ylöjärvi Punaisessa kentässä haaruristi, jonka yläkulmassa saatteena risti; molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 12. toukokuuta 1954 |
Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Aitolahti (9.6.–31.12.1965) Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa kolme mustaa, soikeaa, kyljiltään sisäänpäin kaartuvaa rengasta. Gustaf von Numers, 9. kesäkuuta 1965 | |
Eräjärvi (1962–1972) Punaisessa kentässä kolme hopeista, puusta tehtyä ongenkoukkua vieretysten. Gustaf von Numers, 10. huhtikuuta 1962 | |
Ikaalinen (1961–1971) Sinisessä kentässä hopeinen aaltokoroinen paalu, josta versoo kummallekin puolen kolme kultaista lehmuksen lehteä. Pentti Papunen, 16. lokakuuta 1961 | |
Ikaalisten maalaiskunta (1956–1971) Kultaisesa kentässä sininen paalu, jossa kolme hopeista airoa vieretysten. Pentti Papunen, 17. huhtikuuta 1956 | |
Karkku (1963–1972) Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi. | |
Keikyä (1956–1980) Sinisessä kentässä reunasta reunaan ulottuva yksikaarinen, yläreunaltaan sakarakoroinen silta, jonka alapuolella hammasratas; kaikki hopeaa. Heikki Paaer, 26. lokakuuta 1956 | |
Kiikka (1961–1980) Sinisessä kentässä kultainen rukki. T. Takala ja Gustaf von Numers, 26. kesäkuuta 1961 | |
Kuhmalahti (1961–2010) Punaisessa kentässä hopeinen kumokärki, jossa on punainen liekki. Gustaf von Numers, 26. kesäkuuta 1961 | |
Kuorevesi (1952–2000) Punaisessa kentässä kruunattu kirkonkello, saatteena sen molemmin puolin kolme rahaa paaluittain järjestettyinä; kaikki kultaa. | |
Kuru (1956–2008) Sinisessä kentässä hopeinen kumokärki. Kimmo Kara, 8. kesäkuuta 1956 | |
Kylmäkoski (1965–2010) Aaltokoroisesti katkoinen hopea-punainen kilpi; punaisessa alakentässä hopeinen lumikide. Kaj Kajander ja Heikki Lauhkonen, 5. lokakuuta 1965 | |
Luopioinen (1960–2006) Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka. Gustaf von Numers, 2. marraskuuta 1960 | |
Längelmäki (1952–2006) Punaisessa kentässä vesiratas ja sen yläpuolella lakio; molemmat hopeaa; lakiossa kolme sinistä, viisilehtistä kukkaa. | |
Mouhijärvi (1957–2008) Sinisessä kentässä alainen hammaskoroinen kaksikärkinen hirsi, jonka yläpuolella saatteena naulakantainen apilaristi, molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 5. kesäkuuta 1957 | |
Mänttä (1950–2008) Punaisessa hopeisilla lipukkeilla sirotellussa kentässä hopeinen sinivaruksinen ilves pystyssä, ilveksen korvatöyhdöt mustat. | |
Pohjaslahti (1961–1972) Sinisessä kentässä vastapalkki, jonka kummastakin sivusta kasvaa kolme havunoksaa; kaikki hopeaa. | |
Pälkäne (1956–2006) Punaisessa kentässä alaisesta kärjestä nouseva kirkonkukko pidellen kynsissään keppiä; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 3. toukokuuta 1956 | |
Sahalahti (1962–2004) Kilpi sudenhammaskoron vastalohkoisesti jakama punaiseen ja hopeaan. | |
Suodenniemi (1955–2006) Sahakoroisesti sini-hopeahalkoisessa kilvessä kaksi paaluittaista uittohaan terää selätysten vuorovärisinä. | |
Suoniemi (1955–1972) Sinisessä kentässä kaksi hopeista, alaista aaltokoroista hirttä, joiden yläpuolella kultainen liekki. Gustaf von Numers, 13. kesäkuuta 1955 | |
Sääksmäki (1954–1972) Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kalasääski edestäpäin, laskeutumassa kohotetuin siivin tyvestä nousevaan hopeapesäänsä. Kalle Carlstedt ja Gustaf von Numers, 23. huhtikuuta 1954 | |
Teisko (1958–1971) Vihreässä kentässä hopeinen Antoniuksen ristin muotoinen muurin siderauta. | |
Toijala (1952–2006) Punaisessa kentässä lakiopaalu, saatteena kaksi keihäänkärkeä; kaikki hopeaa. | |
Tottijärvi (1958–1975) Sinisessä kentässä aaltokoroisesta hopeatyviöstä nouseva kultainen koira, jonka varukset ja kaulahihna punaiset. | |
Tyrvää (1950–1972) Punaisessa kentässä sinikielinen kultapukki pystyssä, sen kaulassa mustasta hihnasta riippuva kilpi, jonka mustassa kentässä paaluittainen kultapiilu. Gustaf von Numers, 26. syyskuuta 1950 | |
Vammala (1950–2008) Sinisessä kentässä kultainen kaateinen polviorsi, sen lappeiden välissä hirsittäinen, kaksikaarinen hopeasilta. Gustaf von Numers, 25. toukokuuta 1950 | |
Viiala (1955–2006) Hopeakentässä punainen, kaateinen, nirhakoroinen polviorsi. | |
Viljakkala (1950–2006) Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki. Gustaf von Numers, 3. huhtikuuta 1950 | |
Vilppula (1957–2008) Punaisessa kentässä alareunastaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa. | |
Äetsä (1981–2008) Sinisessä kentässä nahkatyömeisti, sen varren molemmilla puolilla saatteena kolmiapila; kaikki kultaa. |
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3.