Piispanpuisto

Piispanpuisto
Hallitustori
Sijainti Piispankatu 6, Väinölänniemi, Kuopio
Koordinaatit 62.8886°N, 27.6886°E
Perustettu 1884-1885 (Hallitustorin muutos puistoksi)
Rakennuttaja Kuopion kaupunki
Infobox OK

Piispanpuisto on Kuopion keskustaan kuuluvan Väinölänniemen kaupunginosassa sijaitseva historiallinen puistoalue. Varsinaista puistoaluetta rajaavat etelässä Hallituskatu, lännessä Piispankatu, pohjoisessa Kirkkokatu ja idässä Sepänkatu.[1][2]

Piispanpuisto ympäristöineen on muovautunut nykyiseen asuunsa monessa kaupungin historian vaiheessa. paikalla uskotaan sijainneen neljä Kuopion aiempaa puista kirkkoa[3][4][5]. Epävarmuutta liittyy kirkkojen tarkkaan sijaintiin, erityisesti Kuopion ensimmäisen kirkon (1552-1588) osalta. Kuopion toinen (1594–1610/11), kolmas (1639–1719) ja neljäs kirkko (1730–1817) ovat kuitenkin sijainneet puiston alueella.[3][5][6] Kirkkoa ympäröivä kirkkomaa toimi hautausmaana.[4][5]

Sittemmin aukio kulki vanhoissa kartoissa nimellä Hallitustori. Kun puiston eteläsivulle valmistui lääninhallituksen rakennus 1885 (tai 1884), rakennuksen pohjoispuolinen aukio istutettiin puistoksi ja aukio nimettiin Piispanpuistoksi. Nimi saatiin Kuopion ensimmäisen hiippakunnan ajalta peräisin olevasta piispantalosta puiston länsisivustalla. Puisto on puuvaltainen, mikä oli tyypillistä 1900-luvun vaihteen arvopuistoille.[7][2][8]

Puisto kuuluu ympäristöineen osana laajempaan, loppuvuodesta 2017 perustettuun Kuopion kansalliseen kaupunkipuistoon.[9]

Piispanpuistossa sijaitseva Kuopion toisen ja kolmannen kirkon muistokivi (1952) muistuttaa paikalla sijainneista kirkoista ja niiden hautausmaasta.[7] Puistossa on myös ensimmäisen Kuopion kaupungin perustajan (1651) Pietari Brahen muistomerkki (Olli Halonen, 1985).

  • Piispanpuistoa Piispankadun ja Hallituskadun lähistöllä.
    Piispanpuistoa Piispankadun ja Hallituskadun lähistöllä.
  • Pietari Brahen muistomerkki (Olli Halonen, 1985) puistossa.
    Pietari Brahen muistomerkki (Olli Halonen, 1985) puistossa.
  • Kuopion toisen ja kolmannen kirkon muistokivi (1952).
    Kuopion toisen ja kolmannen kirkon muistokivi (1952).

Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö

Museovirasto luokittelee Piispanpuiston ja sen ympäristön erityisesti etelän suuntaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohdealueeksi (Kuopion Piispanpuiston ympäristö ja kuurojen koulu). [6] Piispanpuiston ympäristössä sijaitsevia rakennuksia ovat muun muassa:[2][1]

  • Kuopion lääninhallitusrakennus (eteläreunalla). Rakennuksessa on Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipiste. Muissa samassa korttelin julkisissa rakennuksissa toimivat esimerkiksi Maanmittauslaitos (Kuopion toimipiste)[10], valtiollinen rahoituslaitos Finnvera (päärakennus) ja Pohjois-Savon ELY-keskus. Edellisen viereisessä korttelissa, entisessä kuuromykkäinkoulun rakennuksessa (Theodor Granstedt, 1897-1898) Sepänkadulla toimii Pohjois-Savon liitto.[11]
  • länsisivustalla: Kuopion muotoiluakatemian rakennuksia, entinen piispantalo (ei RKY-kohteita)
  • Kallaveden lukio ja Kuopion aikusilukio (pohjoisreunalla, ei RKY-kohdealuetta; Magnus Schjerfbeck, 1924; laajennus/korotus 1950-luvulla)
  • Pyhän Nikolaoksen katedraali (itäsivulla; A. Isaksson, 1904)
  • Kuopion lääninhallituksen rakennus (Konstantin Kiseleff, 1885) osoitteessa Hallituskatu 12–14.
    Kuopion lääninhallituksen rakennus (Konstantin Kiseleff, 1885) osoitteessa Hallituskatu 12–14.
  • Pohjois-Savon liitto toimii aiemman kuuromykkäinkoulun rakennuksessa (Theodor Granstedt, 1897-1898) osoitteessa Sepänkatu 1.
    Pohjois-Savon liitto toimii aiemman kuuromykkäinkoulun rakennuksessa (Theodor Granstedt, 1897-1898) osoitteessa Sepänkatu 1.
  • Rahoitusyhtiö Finnveran pääkonttori ja Pohjois-Savon ELY-keskus (Kallanranta 11) edustavat uudempaa täydennysrakentamista alueella.
    Rahoitusyhtiö Finnveran pääkonttori ja Pohjois-Savon ELY-keskus (Kallanranta 11) edustavat uudempaa täydennysrakentamista alueella.
  • Kallaveden lukion ja Kuopion aikuislukion punatiilirakennus Piispanpuiston pohjoislaidalla (Magnus Schjerfbeck, 1924).
    Kallaveden lukion ja Kuopion aikuislukion punatiilirakennus Piispanpuiston pohjoislaidalla (Magnus Schjerfbeck, 1924).
  • Pyhän Nikolaoksen katedraali.
    Pyhän Nikolaoksen katedraali.

Lähteet

  1. ↑ a b Kuopion karttapalvelu: Piispanpuisto (Kartalla esitettäviä tietoja voi valita ja karttapohjaa vaihtaa vasemman yläkulman valikoista) Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 21.9.2018.
  2. ↑ a b c 5. Piispanpuisto ympäristöineen (pdf) (s. 32–35) Kuopion kulttuuriympäristöstrategia. 22.10.2007. Kuopion kaupunki. Arkistoitu 22.9.2018. Viitattu 22.9.2018.
  3. ↑ a b Arkistoitu kopioPiispanpuistossa tehdään arkeologinen selvitystyö ja täydennysistutuksia 10.5.2021. kuopio.fi. Arkistoitu 14.7.2022. Viitattu 14.7.2022.
  4. ↑ a b Laura Ruuskanen: Kuopion Piispanpuistossa alkavat arkeologiset kaivaukset – vanhoja hautoja voi löytyä melko pinnastakin 11.5.2021. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 14.7.2022.
  5. ↑ a b c Marianne Mattila: Kuopion ydinkeskustassa voi lymytä satoja vuosia vanhojen kirkkojen jäänteet – arkeologit kaivaneet toistaiseksi esiin lähinnä ihmisen luita 21.5.2021. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 14.7.2022.
  6. ↑ a b Kuopion Piispanpuiston ympäristö ja kuurojen koulu (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY) Museovirasto, rky.fi. Viitattu 21.9.2018.
  7. ↑ a b Kaupunkipuistot Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 21.9.2018.
  8. ↑ Piispanpuisto Savon arkkitehtuuriopas, arksavo.fi. Viitattu 21.9.2018.
  9. ↑ Arkistoitu kopioPinta-alaltaan Suomen suurin kansallinen kaupunkipuisto Kuopioon (myös kaupunkipuiston keskusta-alueen pdf-kartta) 11.12.2017. Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Arkistoitu 8.8.2018. Viitattu 22.9.2018.
  10. ↑ Kuopio Maanmittauslaitos, maanmittauslaitos.fi. Viitattu 22.9.2018.
  11. ↑ Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon liitto, pohjois-savo.fi. Viitattu 21.9.2018.