Philippe Bergeroo : Ura pelaajana, Ura valmentajana, Meriitit, Lähteet Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Philippe Bergeroo

**Philippe Bergeroo**
Henkilötiedot

Syntymäaika	13. tammikuuta 1954 (ikä 70)
Syntymäpaikka	Ciboure, Pyrénées-Atlantiques, Ranska
Pituus	192 cm
Seura
Seura	-
Tehtävä	Päävalmentaja
Seurat
Vuodet	Seura	O (M)
1971–1978 1978–1983 1983–1988	Girondins Bordeaux Lille OSC Toulouse FC	133 (0) 180 (0) 172 (0)
Maajoukkue
1980–1984	Ranska	3 (0)
Valmennusura
1990–1998 1998–1999 1999–2000 2002 2003–2013 2013–2016	Ranska (maaliv.) Paris SG (apuv.) Paris SG Stade Rennais Ranska (U16-U20) Ranska (naiset)
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Philippe Bergeroo (s. 13. tammikuuta 1954) on ranskalainen jalkapallovalmentaja ja entinen maalivahti.

Ura pelaajana

Bergeroo hankki jalkapallo-oppinsa Arin Luzienin juniorijoukkueessa, josta siirtyi Girondins Bordeaux'n organisaatioon vuonna 1971. Hän edusti joukkuetta seitsemän vuotta, kunnes siirtyi Lilleen. Hän oli Ranskan liigaan nousseen Lillen ykkösmaalivahti viiden vuoden ajan, kunnes siirtyi Toulouseen. Bergeroo sai paljon vastuuta myös Toulousen joukkueessa ja lopetti uransa vuonna 1988 pelattuaan yhteensä 485 liigaottelua.^[1]

Maajoukkuetasolla Bergeroo oli mukana EM-kisoissa 1984 voittamassa Ranskalle mestaruutta. Bergeroo oli turnauksessa kolmosmaalivahti Joël Batsin ja Albert Rustin takana. Hän oli mukana myös MM-kisoissa 1986, kun Ranska voitti pronssia, mutta jälleen penkkivahtina Batsin ja Rustin takana. Bergeroo pelasi urallaan kaikkiaan vain kolme A-maaottelua.

Ura valmentajana

Pelaajauransa jälkeen Bergeroo aloitti vuonna 1990 työskentelyn Ranskan maajoukkueen maalivahtivalmentajana. Hän oli mukana Michel Platinin, Gérard Houllierin ja Aimé Jacquet'n valmennustiimeissä. Bergeroon pesti huipentui MM-kisoihi 1998, joissa Ranskan ykkösmaalivahtina pelasi Fabien Barthez. Kisojen jälkeen Bergeroo siirtyi Paris Saint-Germainiin entisen maajoukkuekaverinsa Alain Giressen apuvalmentajaksi. Bergeroo työskenteli PSG:ssä myös Artur Jorgen aisaparina ja tämän saatua maaliskuussa 1999 potkut, Bergeroo nousi PSG:n päävalmentajaksi. Hän pelasti suurseuran katastrofaaliselta putoamiselta liigasta ja sai jatkaa myös kaudella 1999/2000. Bergeroo luotsasi seuran Ranskan liigacupin finaaliin, jossa PSG kärsi yllätystappion FC Gueugnonille. Kausi päättyi kakkossijaan myös liigassa. Bergeroon pesti PSG:ssä päättyi potkuihin joulukuussa 2000.

PSG-potkujen jälkeen Bergeroo toimi Stade Rennais'n päävalmentajana syyskaudella 2002/03. Ranskan jalkapalloliiton palvelukseen hän palasi heinäkuussa 2003 alle 17-vuotiaiden päävalmentajana. Hän valmensi eri ikäluokkien maajoukkueitta vuoteen 2013 saakka. Suurimmaksi saavutukseksi jäi alle 17-vuotiaiden Euroopan mestaruus vuonna 2004.^[1]^[2] Heinäkuussa 2013 hän siirtyi valmennustehtäviin Ranskan naisten jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana.^[3] Bergeroon johdolla Ranskan naiset etenivät puolivälieriin MM-kisoissa 2015. Joukkue putosi tiukan taistelun jälkeen rangaistuspotkukilpailussa Saksalle.^[4] Ranska pelasi Bergeroon alaisuudessa Rio de Janeiron olympiaturnauksessa 2016 ja eteni kahdella voitolla jatkoon alkulohkosta. Edelliskisojen pronssimitaleita kirkastamaan lähteneen joukkueen turnaus päättyi kuitenkin jo puolivälieriin, kun Kanada oli vahvempi maalein 1-0.^[5] Syyskuussa 2016 Ranskan jalkapalloliitto purki Bergeroon sopimuksen.^[6]