Petserin piiri

Petserin piiri Pihkovan alueen kartalla.

Petserin piiri (ven. Печо́рский райо́н, Petšorski raion) on paikallinen itsehallintoalue Pihkovan alueella Venäjällä. Vuonna 1944 perustetun piirin pinta-ala on 1 251 neliökilometriä. Piirissä asui vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 22 123 henkeä, joista noin puolet piirin hallinnollisessa keskuksessa Petserin kaupungissa (11 195). [1]

Piiri rajoittuu idässä Pihkovan ja Palkinon piireihin, lännessä Viroon ja Latviaan sekä pohjoisessa Peipsijärveen. Vuosina 1920–1944 alue kuului Viron Petserimaan maakuntaan.

Petserin piirissä sijaitsee Izborskin linnoitus, joka mainitaan venäläisissä kronikoissa ensimmäisen kerran vuoden 862 kohdalla. Nykyisin säilynyt linnoitus on rakennettu 1500-luvulla. Muita nähtävyyksiä ovat Petserin luostari ja Sennon pogosta, jossa on 1500-luvulla rakennettu Georgios Voittajan kirkko.

Piirin kautta kulkee Pihkovan ja Riian välinen maantie sekä Tallinnan ja Moskovan sekä Riian ja Pietarin väliset rautatiet.

Lähteet

  1. ↑ Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) ISBN 978-5-902339-98-4. 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Arkistoitu 24.1.2012. Viitattu 10.2.2012. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petserin piiri.
  • Petserin piiri Pihkovan alueen sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
Pihkovan alueen piirit ja kaupunkipiirit

Bežanitsy • Dedovitši • Dno • Krasnogorodsk • Kunja • Loknja • Nevel • Novoržev • Novosokolnik • Opotška • Ostrov • Outova • Palkino • Petseri • Pihkova • Pihkova • Pljussa • Porhov • Puškinskije Gory • Pustoška • Pytalovo • Sebež • Strugi Krasnyje • Usvjaty • Velikije Luki • Velikije Luki