Pehr Adolf von Bonsdorff

Tämä artikkeli käsittelee kemistiä. Hänen kaimoistaan katso täsmennyssivua Per Adolf von Bonsdorff.

Pehr Adolf von Bonsdorff(ven.Пётр Адольфович Бонсдорф,Pjotr Adolfovits Bonsdorf); (27. lokakuuta 1791 Turku – 11. tammikuuta 1839 Helsinki) oli suomalainen kemisti. Hän oli Turun akatemian kemian apulainen vuodesta 1818, professori vuodesta 1823 ja siirtyi yliopiston mukana Helsinkiin.[1] Bonsdorff opiskeli myös ulkomailla, Tukholmassa, Lontoossa ja Pariisissa. Hän julkaisi tutkimuksia epäorgaanisen kemian ja mineralogian aloilta, ja merkittävimpiä ovat hänen kaksoissuoloja käsittelevät tutkimuksensa. Ruotsin tiedeakatemia palkitsi hänet 1836 kultamitalilla tutkimuksesta, jonka aiheena on metallien hapettuminen ilmassa.[2]

Hänen isänsä oli Gabriel von Bonsdorff.[2]

Lähteet

  1. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 864. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, osa 1, p. 1366. Otava 1967.

Aiheesta muualla

  • Leikola, Anto: Bonsdorff, Per Adolf von (1791–1839). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 28.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Bonsdorff, Pehr Adolf von hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • ISNI
  • VIAF
Kansalliset
  • Saksa
  • Suomi (KANTO)
  • Yhdysvallat
  • Ruotsi
Henkilöt
  • Deutsche Biographie
  • Kansallisbiografia
  • Uppslagsverket Finland
  • Biografiasampo
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.