Paul Di’Anno

Paul Di’Anno
Paul Di’Anno esiintymässä vuonna 2008.
Paul Di’Anno esiintymässä vuonna 2008.
Henkilötiedot
Syntynyt17. toukokuuta 1958 (ikä 65)
Ammatti muusikko
Muusikko
Taiteilijanimi Paul Di'AnnoView and modify data on Wikidata
Aktiivisena 1978–
Tyylilajit heavy metal
hard rock
punk rock
Soittimet laulu
Yhtyeet Iron Maiden (1978-1981)
Di'Anno (1983-1985)
Gogmagog (1985)
Paul Di'Anno's Battlezone
(1986-1989, 1997-1998)
Praying Mantis (1990)
Killers (1990-1997)
The Original Iron Men (1995-1996)
Levy-yhtiöt Metal Mind ProductionsView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
Kotisivut
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Paul Andrews (s. 17. toukokuuta 1958 Chingford, Englanti), taiteilijanimeltään Paul Di’Anno, on brittiläinen muusikko, joka tunnetaan Iron Maidenin entisenä laulajana.

Di’Anno liittyi Iron Maideniin vuoden 1978 syksyllä ja vaikutti yhtyeessä sen kahdella ensimmäisellä studioalbumilla, vuoden 1980 Iron Maidenilla ja vuoden 1981 Killersillä ja EP-levyllä Maiden Japan. Di’Anno erotettiin yhtyeestä vuonna 1981 alkoholi- ja huumeongelmien vuoksi ja Iron Maidenin manageri Rod Smallwood osti Di’Annon ulos hänen ja yhtyeen välisestä sopimuksesta, minkä johdosta Di’Anno ei muun muassa saa rojalteja tai tekijänoikeuspalkkioita yhtyeelle säveltämistään kappaleista.

Iron Maidenin jälkeen Di’Anno on levyttänyt sooloartistina ja esiintynyt myös lukuisissa eri kokoonpanoissa kuten Gogmagogissa, jossa vaikuttivat myös Iron Maidenin kolmella ensimmäisellä studioalbumilla soittanut rumpali Clive Burr ja Janick Gers, josta tuli myöhemmin yksi Iron Maidenin kolmesta kitaristista. Hän on myös joutunut aika ajoin negatiiviseen valoon julkisuudessa; hän on muun muassa haukkunut Iron Maidenissa hänen tilalleen tullutta Bruce Dickinsonia useaan otteeseen julkisesti.[1] Vuonna 2011 hän sai yhdeksän kuukauden mittaisen vankilatuomion petoksesta 50 000 euron arvosta sosiaalitukia.[2]

Vuonna 2012 Di’Anno kertoi lopettavansa muusikonuransa ja tekevänsä viimeisen kiertueensa vuonna 2013.[3]

Diskografia

Iron Maiden

Di’Anno

  • Di'Anno (1984)
  • Nomad (2000)

Gogmagog

  • I Will Be There (1985, EP-levy)

Paul Di'Anno's Battlezone

  • Fighting Back (1986)
  • Children of Madness (1987)
  • Warchild (1988, kokoelma-albumi)
  • Feel My Pain (1998)

Killers

  • Murder One (1992)
  • Menace to Society (1994)
  • Live (1997, livealbumi)
  • New Live & Rare (1998, livealbumi)
  • Killers Live at the Whiskey (2001, livealbumi)
  • Screaming Blue Murder - The Very Best of Paul Di'Anno's Killers (2002, kokoelma-albumi)

Architects of Chaoz

  • League of shadows (2015)

Warhorse

  • Stop the War (2022, single)

Sooloartistina

  • The World's First Iron Man (1997)
  • As Hard As Iron (1997)
  • Beyond the Maiden (The Best Of) (1999, kokoelma-albumi)
  • The Masters (1999)
  • The Beast (2001, livealbumi)
  • The Living Dead (2006)
  • The Classics - The Maiden Years (2006, kokoelma-albumi)
  • Iron Maiden Days and Evil Nights (2007)
  • The Early Iron Maiden Songbook (2010)

Lähteet

  1. Paul Di'Anno uhkaili yleisöä ja homotteli Bruce Dickinsonia 15.11.2012. Rytmi. Arkistoitu 30.7.2013. Viitattu 19.6.2013.
  2. Iron Maiden: Ex-laulaja vankilaan, bändi tsunamissa 11.3.2011. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 15.4.2015. Viitattu 19.6.2013.
  3. Iron Maidenin ex-laulajalta yllättävä lopettamispäätös 11.7.2012. MTV3. Viitattu 19.6.2013.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paul Di’Anno.
  • Paul Di’Annon verkkosivusto
  • Paul Di'Annon virallinen foorumi
Studioalbumit
Livealbumit
EP:t
Kokoelmat
Boksit
Singlet
Videotallenteet
Katso myös
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
Kansalliset
  • Norja
  • Espanja
  • Ranska
  • BnF data
  • Saksa
  • Yhdysvallat
  • Tšekki
  • Puola
Taiteenala
  • MusicBrainz
Muut
  • Europeana
  • IdRef