Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus
Allekirjoitettu 12. joulukuuta 2015
Kielet arabia, kiina, englanti, ranska, venäjä, espanja
Voimaantulopäivä 22. huhtikuuta 2016
Osapuolet
Ratifioijat 194 valtiota + EU
Infobox OK

Pariisin ilmastosopimus on 12. joulukuuta 2015 hyväksytty kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen hidastaminen.[1][2] Pariisin ilmastokokoukseen osallistui 195 Yhdistyneisiin kansakuntiin kuuluvaa maata. Sopimuksen voimaanastumiseen tarvittiin vähintään 55 maata, jotka tuottavat vähintään 55 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Sopimus astui voimaan 22. huhtikuuta 2016.

Sopimuksen sisältö

Sopimuksessa ilmaston lämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Sopimuksessa myös sovittiin kehittyneiden maiden ilmastorahoituksesta kehitysmaille, joskin Kiina onnistui torjumaan itseään velvoittavan osallistumisen rahoitukseen. Kaikkein haavoittuneimmille maille voidaan myös myöntää vahingonkorvauksia. Sopimusta tarkastellaan uudelleen viiden vuoden välein. [3][4]

Sopimuksessa annetut päästötavoitteet ja sitoumukset eivät kuitenkaan ole riittäviä vaaditun enintään 1,5 asteen lämpemisen kanssa, vaan sopimuksessa maat sitoituvat pyrkimään saavuttamaan päästöjensä huippukohdan mahdollisimman nopeasti ja pääsemään lasku-uralle.[3][4]

Osapuolet

Helmikuuhun 2023 mennessä yhteensä 194 valtiota ja Euroopan unioni ovat ratifioineet sopimuksen tai liittyneet siihen. Näihin lukeutuvat myös Kiina ja Yhdysvallat, jotka ovat ilmastosopimuksen jäsenmaiden kaksi suurinta hiilidioksidipäästöjen aiheuttajamaata. Yhteensä kaikki allekirjoittajaosapuolet edustavat 98 % maailman hiilidioksidipäästöistä.[5]

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti kesäkuussa 2017, että Yhdysvallat vetäytyy sopimuksesta.[6][7] Trumpin seuraaja presidentti Joe Biden palautti Yhdysvallat sopimukseen tammikuussa 2021.[8][9][10]

Kartta jäsenmaista
Kuvassa sinisellä sopimuksen ratifioineet maat, keltaisella allekirjoittaneet, harmaalla maat joita sopimus ei koske.

Turkki ei ole ratifioinut sopimusta[11]. Iran on allekirjoittanut sopimuksen, mutta ei ratifioinut sitä[11].

Syyria ja Nicaragua eivät ole mukana sopimuksessa. Syyria käy sisällissotaa. Nicaraguan mukaan sopimus ei ole riittävän kunnianhimoinen ehkäistäkseen ilmaston lämpenemistä.[12]

Vaatimukset

Maiden hiilidioksidipäästöjä vuosina 1990 ja 2012.

Vuonna 2018 maailman kokonaispäästöt olivat 55,3 Gt CO2e ja niiden odotetaan kasvavan 60 gigatonniin CO2e vuonna 2030. Tällä vauhdilla maailmanlaajuinen keskilämpötila nousee vuoteen 2100 mennessä 3,5°C. Pariisin ilmastosopimuksessa asetetun 1,5°C rajan saavuttamiseksi maailman päästöjen olisi supistuttava keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa välillä 2020–2030, ja vuonna 2030 niiden määrä olisi laskettava 25 gigatonniin CO2e. 2°C rajan saavuttamiseksi päästöjen olisi supistuttava 2,7 prosenttia vuodessa välillä 2020–2030, ja vuoden 2030 päästöraja olisi tällöin 41 gigatonnia. [13]

Vaatimusten täyttäminen

Climate Action Tracker arvioi syyskuussa 2021, että nykyisillä poliittisilla toimilla maailman päästömäärä tulee ylittämään vuoden 2030 tavoitellun tason kaksinkertaisesti. Eroa tavoitteeseen on 20–23 Gt CO2e. Iran, Venäjä, Saudi Arabia, Singapore, ja Thaimaa ovat uralla, jonka toteutuessa laajemmin maapallo lämpenisi 4 astetta. Muiden maiden toimet ovat riittämättömiä. Maailman maista ainoastaan Gambia on Pariisin sopimuksen tasolla. Syksyyn 2021 mennessä täytäntöön pannuilla toimenpiteillä maapallon keskilämpötila tulee nousemaan 2,9°C; Pariisin sopimuksen lupausten toteutuessakin keskilämpötila nousee 2,4°C ja kaikkien esillä olleiden nollapäästötavoitteiden toteutuessa keskilämpötila nousee 2,0°C. [11]

Production Gap 2021 -raportti toteaa, että maailman hallitukset suunnittelevat edelleen tuottavansa vuonna 2030 yhteensä 110 % enemmän fossiilisia polttoaineita (sis. 240 % enemmän hiiltä, 57 % enemmän öljyä ja 71 % enemmän kaasua) kuin 1,5 asteen raja sallii. [14]

Lähteet

  1. ↑ Pariisin ilmasto­sopimus Ympäristöministeriö. Viitattu 12.10.2023.
  2. ↑ Pariisin ilmastosopimus Eurooppa-neuvosto, Euroopan unionin neuvosto. Viitattu 12.10.2023.
  3. ↑ a b Kanninen, Jaana: Tällainen Pariisin sopimus on – Kunnianhimoisia tavoitteita ja heikkoja kohtia Yle Uutiset. 12.12.2015. Yleisradio. Viitattu 2.6.2017.
  4. ↑ a b Virtanen, Jenni & Vuoripuro, Verna: 1,5 astetta ja päästövähennysten tarkastelujaksot – mitä Pariisin ilmastosopimus on syönyt? Helsingin Sanomat. 12.12.2015. Viitattu 2.6.2017.
  5. ↑ United Nations Treaty Collection treaties.un.org. Viitattu 29.4.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Taussi, Sari: Yhdysvaltojen lähtö Pariisin ilmastosopimuksesta varmistui – Trump kertoi kantansa Valkoisessa talossa Yle Uutiset. 1.6.2017. Yleisradio. Viitattu 2.6.2017.
  7. ↑ Yhdysvallat jättää Pariisin ilmastosopimuksen, päätöstä kritisoidaan joka puolelta – Trump: ”Enää muut maat eivät naura meille” 1.6.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.10.2023.
  8. ↑ ”Biden signs series of orders, recommits US to Paris climate accord | DW | 20.01.2021”. Deutsche Welle (www.dw.com) (käsikirjoitus). en-GB
  9. ↑ The United States Officially Rejoins the Paris Agreement 19.2.2021. State.gov. Viitattu 12.10.2023 (englanniksi).
  10. ↑ Bidenin USA palasi saman tien Pariisin ilmastosopimukseen – Mikä merkitys sillä on? 21.1.2021. Yle.fi. Viitattu 12.10.2023.
  11. ↑ a b c Climate target updates slow as science ramps up need for action. Climate Action Tracker Global update. September 2021. https://climateactiontracker.org/documents/871/CAT_2021-09_Briefing_GlobalUpdate.pdf
  12. ↑ Climate change: Why isn't Nicaragua in the Paris agreement? BBC News. 3.6.2017. Viitattu 19.9.2021. (englanniksi)
  13. ↑ https://wedocs.unep.org/bitstream/handle/20.500.11822/30797/EGR2019.pdf
  14. ↑ SEI, IISD, ODI, E3G, and UNEP. (2021). The Production Gap Report 2021. http://productiongap.org/2021report

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pariisin ilmastosopimus Wikimedia Commonsissa
  • Pariisin ilmastosopimus (ym.fi)
  • Pariisin sopimus (eur-lex)