Pälvisilsa

Pälvisilsa
Pälvisilsalle tyypilliset renkaat naudan silmien ympärillä
Luokitus
ICD-9	B35.0[1][vanhentunut linkki]
Huom!	Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Infobox OK

Pälvisilsa (ihmislääketieteessä myös Tinea capitis) on ihon zoonoosi sieni-infektiosairaus.

Eläimillä

Eläimillä pälvisilsaa aiheuttaa Trichophyton verrucosum -sieni. Pälvisilsaa esiintyy pääasiassa naudoilla mutta myös muilla koti- ja lemmikkieläinlajeilla maailmanlaajuisesti.^[2]

Eläimillä pälvisilsa ilmenee pyöreinä ja karvattomina läikkinä, jotka suurenevat ajan myötä. Läikkiä esiintyy erityisesti päässä ja kaulalla. Oireet esiintyvät voimakkaimpina nuorilla eläimillä. Pälvisilsa ei aiheuta kutinaa, mutta oireileviin kohtiin voi kehittyä kutiavia sekundaaritauteja.^[2] Eläinten pälvisilsaa hoidetaan lääkepesuaineilla^[3].

Ihmisillä

Ihmisillä pälvisilsaa (Tinea capitis) aiheuttavat useat eri sienilajit^[4]. Sitä esiintyy yleisimmin lapsilla^[4]. Ihmisen pälvisilsa aiheuttaa hilsettä ja punoitusta päänahkaan ja sieni-infektioon voi liittyä sekundaarinen bakteeri-infektio. Ihmisen pälvisilsaa hoidetaan sienilääkkeillä ja mahdollisesti antibiooteilla.^[4]

Itäminen, leviäminen, ennaltaehkäisy

Pälvisilsan itämisaika on kolmesta kuuteen viikkoa^[3].

Pälvisilsa leviää sekä suorana että epäsuorana kosketustartuntana ja suljetuissa tiloissa jopa ilmassa pölyn mukana^[2]. Sieni-itiöt voivat säilyä ihanteellisissa olosuhteissa (alle 10 C lämpötila, kuivassa) jopa kymmenen vuotta. Nauta voi levittää tautia useita kuukausia oireiden häviämisen jälkeen. Terve ja tautia vastaan rokotettu eläin voi levittää itiöitä karvoissaan ja eläintilalla tauti voi puhjeta pitkänkin ajan jälkeen uudestaan.^[2]

Eläimille on kehitetty pälvisilsarokote, joka sarjassa annettuna antaa elinikäisen immuniteetin tautia vastaan^[5].

Lähteet