Pähkinänakkeli
| Pähkinänakkeli | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Elinvoimainen [1] | |
|
| |
| Suomessa: | |
| Vaarantunut [2] | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Nakkelit Sittidae |
| Suku: | Nakkelit Sitta |
| Laji: | europaea |
| Kaksiosainen nimi | |
| Sitta europaea | |
 | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
 | Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Pähkinänakkeli (Sitta europaea) on nakkeleihin kuuluva lintulaji. Sen ruoaksi kelpaavat sen nimen mukaisesti pähkinät. Myös hyönteiset ja kaura maistuvat tälle ”naamiopäiselle kiipeilytaiturille”lähde?.
Tuntomerkit ja elintavat
Pähkinänakkelin pituus on 14 cm, siipiväli 22,5–27 cm ja paino 21–26 g. Pyrstö on lyhyt, pää suuri ja pitkä, nokka on suora. Selkä on vaaleanharmaa, Suomessa tavattavien lintujen vatsa on useimmiten valkea. Silmien päällä on musta naamari ja alaperässä punaista.
Pähkinänakkeli kiipeilee puissa ja voi liikkua runkoa pitkin pää alaspäin. Laji on äänekäs ja kutsuäänet ovat tiaismaisia korkeita vihellyksiä.
Pähkinänakkeli tulee sukukypsäksi 1-vuotiaana. Naaras munii 6–11 munaa, joita se hautoo 13–18 vuorokautta. Ravintona ovat hyönteiset, siemenet, pähkinät ja tali.
Suomen vanhin rengastettu pähkinänakkeli on ollut 2 vuotta 10 kuukautta 20 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut vähintään 12 vuotta 11 kuukautta vanha brittiläinen nakkeli.
Levinneisyys
Pähkinänakkeli pesii suuressa osassa Eurooppaa, silloin tällöin Suomessakin. Se kuuluu myös Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja laajalti Aasian pesimälinnustoon aina Tyynellemerelle ja Intian valtamerelle asti. Vierailee Suomessa, muttei varsinaisesti pesi, tosin muutama pesälöytö on tehty. Mutta esimerkiksi Ruotsissa pesii ainakin 100 000 paria ja Virossakin 20 000–50 000 paria. Koko läntisen Euroopan parimääräksi arvioidaan 6–8 miljoonaa paria. Elinympäristöinä ovat havumetsät, puistot, puutarhat ja trooppiset metsät.
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Sitta europaea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 569. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
Aiheesta muualla
- Radio Suomen viikon luontoäänenä
- Virta, Heikki 1986: Pähkinänakkeli Sitta europaea pesi Kärsämäellä. - Lintumies 1.1986 s. 30–31. LYL.
- LuontoPortti: Pähkinänakkeli (Sitta europaea)
- ITIS: Sitta europaea (englanniksi)
- Ääntä[vanhentunut linkki], Äänen metadata Macaulay Library
|
