Nefriitti

Tämä artikkeli käsittelee mineraalia. Nefriitti on myös munuaistulehdus.

Nefriitti on amfiboliryhmään kuuluvan silikaattimineraalin aktinoliitin muunnos, jonka kemiallinen kaava on Ca₂(Mg, Fe)₅Si₈O₂₂(OH)₂.^[1] Nefriitti on tavallisimmin väriltään kellertävän vihreää tai joskus myös valkoista. Sen kovuus Mohsin asteikolla on 6,0–6,5, ja se on koostumukseltaan hienojakoista, massamaista ja erittäin sitkeää.

Nefriitti on yleisempi kahdesta samantapaisesta vihreästä, kaupallisesti usein jade-nimellä tunnetuista jalokiviin käytetystä mineraalista jadeiitin ohella. Nefriitistä on tehty muun muassa Kiinassa ja Uudessa-Seelannissa taide-esineitä jo ennen ajanlaskun alkua. Nefriittiä esiintyy usein mukulamaisina palasina jokien sorassa, jonne ne ovat kulkeutuneet syntypaikoiltaan. Nefriitti muistuttaa usein suuresti jadeiittia, josta se erotettiinkin omaksi mineraalikseen vasta vuonna 1863.

Kuvia

Nefriitti (Lander County, Wyoming, USA.
Nefriittiä (Jordanów Śląski, Ala-Sleesia, Puola).
Joesta löytynyttä hioutunutta nefriittiä esitellään kiinalaisella Khotanin jadetorilla.
Isompia nefriittilohkareita kiinalaisella Khotanin jadetorilla.
Nefriittiä (Koko 3,8x 3,8x 1,0 cm; löytöpaikka: Santa Lucia Mountains, Monterey County, Kalifornia, USA).
Neoliittinen Liangzhu-kulttuurin (3300-2200 eaa) jade-esine Kiinasta (Kiinan kansallismuseo, Peking).

Lähteet

↑ David C Cook & Wendy L. Kirk: Mineraalit ja jalokivet, s. 256 Aktinoliitti. Sivulla kerrotaan myös nefriitistä. Thaimaa (painopaikka): Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8083-0.