Mustalipeä

Mustalipeänäyte

Mustalipeä on sellunkeiton sivutuote. Sulfaattimenetelmässä käytetty keittoneste ja puusta liuennut ligniini sekä muu orgaaninen aine kerätään mustalipeänä, joka väkevöidään haihduttimissa korkeaan kuiva-ainepitoisuuteen (65–85 %) ja poltetaan soodakattilassa sellunkeitossa tarvittavaksi lämpöenergiaksi, höyryntuotantoon eri prosesseihin ja sähköntuotantoon.[1] Mustalipeän jatkokäyttö energiaksi tuottaa tämän päivän uusissa tehtaissa sähköä noin 600 kilowattituntia sellutonnia kohden.[2] Vuonna 2001 mustalipeän osuus Suomen primäärienergiankulutuksesta oli 9,8 % ja sähköntuotannosta 6,1 %.[3] Sellutehdas käyttää mustalipeällä tuotetun sähkön pääasiassa itse. Mustalipeän saatavuus on suoraan riippuvainen selluteollisuuden tuotantomäärien muutoksista.

Lähteet

  1. ↑ Biermann, Christopher (1996). Handbook of pulping and papermaking. Academic Press. ISBN 978-0-12-097362-0. 
  2. ↑ http://www.tekes.fi/fin/julkaisut/eurotutkimus/euro/0501/uusin/8.html[vanhentunut linkki]
  3. ↑ http://web.archive.org/web/20050219011529/http://www.tekes.fi/OPET/pdf/UusiutuvatSuomessa2002_Kalvot.pdf
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.