Mikroliitti

Mikroliitti on kivikaudella käytetty pieni terämäinen kivenpala. Mikroliitti on joko mikroterä tai mikroleikkuri.

Tavallisimmin mikroliitti on pieni kolmion, puolisuunnikkaan trapetsin (katkaistun kolmion) jne. muotoinen ainakin yhdeltä puoleltaan terävä litteä kivipala, jonka koko on noin 1×0,5 cm. Mikroliitteja tehtiin mm. piikivestä, obsidiaanista tai kvartsista.

Mikroliittitekniikka perustui siihen, että liittämällä mikroliittiteriä luiseen tai puiseen keihäänkärkeen tai nuolenkärkeen saatiin kevyt, tehokas, leikkaava kärki pienellä kiven käytöllä.

Mikroliiteista tehtiin Lähi-idässä mm. sirppejä kiinnittämällä niitä bitumilla luusta tai puusta tehtyyn varteen.

Mikroliittitekniikka näyttää kehittyneen asteittain aikaisemmista Aurignacin kulttuurin tyyppisistä säletyökaluista. Varhaista mikroliitteihin viittaavaa kehitystä oli Etelä-Afrikassa Howienson's Poortissa noin 40 000-35 000 vuotta sitten.^[1].

Mikroliitit tunnettiin jo 30 000-20 000 vuotta sitten, mutta ne yleistyivät vasta jääkauden päättymisen aikoihin.

Mikroliitin muotoa on käytetty kulttuurien ikien määrityksessä.

Mikroliitteja käytettiin jääkauden loppupuolella ja jääkauden päättymisen aikaisissa ja jälkeisissä epipaleoliittisissa ja mesoliittisissa kivikautisissa kulttuureissa sekä myös neoliittisissa nauhakeraamisissa ja suppilopikarikulttuurissa.

Châtelperronienin kärki
Mikrogravette
Azilin kärki
Ahrensburgin kärki
El-Emirehin kärki
El-Wadin kärki
El-Khiamin kärki
Adelaiden kärki (Australiassa)

Katso myös

Mesoliittinen kausi
Epipaleoliittinen kausi
Esihistoriallinen tekniikka

Lähteet

↑ Arvi Hurskainen ja Ari Siiriäinen: Afrikan kulttuurien juuret, s. 32-34. Tietolipas 134. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995. ISBN 951-717-822-0, ISSN 0562-6129.