Merihirviö

Merihirviö Jules Vernen kirjasta Sukelluslaivalla maapallon ympäri

Merihirviö tarkoittaa tieteelle tuntematonta suurikokoista merieläintä tai myyttiä sellaisesta. Merenkulkijat ovat pelänneet merihirviöitä jo ammoisista ajoista. Niitä lisättiin usein karttoihin koristeiksi. Alkujaan myös jotkin valaat, airokalat ja jättiläiskalmarit olivat merihirviöitä, sillä niistä ei tiedetty juuri mitään. Jättiläismustekalat saattoivat upottaakin pienikokoisia laivoja ja valaiden syöksemä höyrypatsas toi mieleen lohikäärmeen.

Nykyajan suosituimpia merihirviöitä ovat joutsenliskot. Tällaisia asuu kansanperinteen mukaan sisämaavesistöissäkin, esimerkiksi Loch Nessin hirviö.

Muutamia merihirviöitä: Kraken[1], Iku-Turso[2] , hippokamppi, Skylla ja Kharybdis, valaskala eli cetus, merimunkki tai -piispa, merenneito, merikäärme, Leviatan, Ceto eli Keto, Cadborosaurus willsi eli Caddylähde?.

  • Piirros Cape Annissa Massachusettsissa vuonna 1639 nähdyksi ilmoitetusta merikäärmeestä.
    Piirros Cape Annissa Massachusettsissa vuonna 1639 nähdyksi ilmoitetusta merikäärmeestä.
  • 1800-luvun piirros merikäärmeestä.
    1800-luvun piirros merikäärmeestä.

Lähteet

  • Leikola, Anto: Seireenejä, kentaureja ja merihirviöitä : myyttisten olentojen elämää. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2372-3.

Viitteet

  1. ↑ Lindemans, Micha F.: Kraken Encyclopedia Mythica from Encyclopedia Mythica Online. Encyclopedia Mythica. Viitattu 26.11.2011.
  2. ↑ Ganander, Kristfried: Mythologia Fennica, s. 154. Salakirjat (2016), toimittanut Juha Pentikäinen, 1789.

Aiheesta muualla

  • Vaarallinen merihirviö Raippaluodon vesillä puoli vuosisataa sitten, Suomen Kuvalehti, 27.03.1934, nro 13-14, s. 42, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot