Matkustajakoti
Matkustajakoti tai matkakoti on vanha ja edullinen majoitusmuoto, jota edelsivät kestikievarit ja majatalot. Matkustajakodit tulivat majatalojen tilalle Suomessa 1930-luvun alussa, kun valtio lopetti majataloilta kestitysvaatimukset. Matkustajakodeille asetettiin uusia palomääräyksiä, joiden takia monet majatalot joutuivat lopettamaan. Lopetettujen majatalojen tilalle nousi uusia erityisten tyyppipiirustusten mukaan rakennettuja matkustajakoteja. Tällainen tyypillinen 1930-luvun matkustajakoti on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva Museomajatalo Rauhala Inn Myllykoskella. Sen rakennutti paperimestari Lilja, joka oli aiemmin perustanut vastaavia yrityksiä vaimonsa nimiin muun muassa Suojärvelle, Poriin ja Voikkaalle [1].
Suomessa ilman anniskeluravintolaa toimivista majoitusliikkeistä säädettiin laki vasta vuonna 1960. Matkustajakoteja ja hotelleja vertailevassa Helsingin Sanomien jutussa 1960-luvun loppupuolella kirjoitettiin matkustajakotien sijaitsevan yleensä vanhoissa ja pikkuhotellien uusissa rakennuksissa. Pienilläkin hotelleilla oli ravintola anniskeluoikeuksineen, matkustajakodeilla ei. Hotellihuoneissa, vähintään kahdelle hengelle tarkoitetuissa, oli suihku ja puhelin, matkustajakotihuoneissa harvoin, mutta huoneessa saattoi olla pesuallas.[2]
Matkustajakoti ei kuitenkaan ole pelkästään suomalainen ilmiö. Keski-Euroopassa sitä vastaa parhaiten ehkä ns. pension tai Gasthaus, Italiassa locanda. Englannissa matkustajakodilla on pitkät perinteet aina vanhoista pubien yläkerroissa toimineista majoitustiloista nykyaikaisiin Guest House -tyyppisiin Bed & Breakfast -majoituspaikkoihin. Myös Suomessa uudet, kaupunkien keskustoissa toimivat, matkustajakodit ovat hakeneet toimintamuotonsa saksalaisista ja englantilaisista paikoista.lähde?
Rillumarei-ajan majoitusliike
Matkustajakodit ovat perinteisesti olleet perheyrityksiä. Ne eivät useinkaan tuo suuria tuloja vaan ovat enemmänkin elämäntapa hoitajilleen. Monien matkustajakotien pitäjät ovat vanhentuneet yrityksensä mukana. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla teatterit, kuten Punainen Mylly, kiersivät kesällä maaseudulla. Tuolloin luonteva majoitusmuoto olivat matkustajakodit. Myös rillumarei-muusikot, kuten Esa Pakarinen, olivat kiertueillaan matkustajakotien asiakkaita.[3]
Vaatimattomuus on matkustajakodin hyve
Matkustajakodeissa asuminen oli hotelleihin verrattuna hienostelematonta. Voimamiesnumeroita esittänyt Viljami Hautaviita oikoi kiertueillaan käyttämiään rautakankia kuumentamalla ne matkustajakodin uunissa ja takomalla varusteisiinsa kuuluneen alasimen päällä.[4]
Maaliskuussa 2013 valittu paavi Franciscus viihtyy matkustajakodeissa, sillä hänen elämäntapansa ovat vaatimattomat. Paavinpalatsin sijaan hän haluaa asua Vatikaanin matkustajakodeissa, ja matkustaessaan hän maksaa itse laskunsa. Hän korostaa mielellään köyhien asiaa. Siitä kielii jo hänen valitsemansa nimi Franciscus, joka viittaa köyhien suojeluspyhimykseen Franciscus Assisilaiseen.[5]
Matkustajakotien seuraajat
Amerikkalaisista elokuvista tutut motellit korvasivat matkustajakodit 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin valtateiden varsille rakennettiin majoitusliikkeitä. Matkustajakotien kilpailijoiksi halpana majoitusmuotona nousi 1980-luvulla retkeilymajoja ja hostelleja, ja niiden vuoksi matkustajakodit ovatkin nykyään katoava majoitusmuoto, kun vielä kulkukauppiaatkin ovat kadonneet lähes kokonaan.lähde?
Matkustajakodit Kaurismäen elokuvissa
Aki Kaurismäen nostalgiset elokuvat katoavasta matkustajakotien Suomesta ovat nostaneet esiin hieman matkustajakotien eksotiikkaa nykysukupolvenkin tietoisuuteen.[3]
Toimivia matkustajakoteja
Muutamia toimivia matkustajakoteja on vielämilloin? olemassa.
| Matkustajakodin nimi | Kunta | Tarkempi sijainti |
|---|---|---|
| Hiekkaranta Bed & Breakfest | Kuortane | Aurinkorannantie 9 |
| Matkustajakoti Ykspihlaja | Kokkola | Sahakatu 5 |
| Hermanni | Kuopio | Hermanninaukio 3 A |
| Kaleva | Rautalampi | Kuopiontie 6 |
| Korholan kartano | Rautalampi | Asematalo |
| Korvalan kestikievari | Rovaniemi | Sodankyläntie 5901 |
| Koukkulammen matkailutila | Rautalampi | Koukkulammentie 310 |
| Kukertaja | Vesanto | Keskustie 14 |
| Majatalo Kupittaa | Turku | Lemminkäisenkatu 36 |
| Bed & Breakfast Tuure | Turku | Tuureporinkatu 17 C |
| Patria | Lahti | Vesijärvenkatu 3 |
| Pirkka | Heinola | Siltakatu 19 |
| Rauhala | Kouvola | Itäasemantie 17 |
| Outa | Rovaniemi | Ukkoherrantie 16 B |
Lähteet
- Kero, Esa & Seppovaara, Juhani: Matkakoti. Helsinki: Rakennusalan kustantajat, 1998. ISBN 951-664-008-7.
- WWW sivu | Tekijä = Hiekkaranta - Bed&Breakfast Vuosi = 2023 osoite = https://www.hiekkaranta.info/fi/?mobile=0
Viitteet
- ↑ Olavi Virta, Dallapé, Junnu Vainio. Keskilaakso 31.10.2019 (Google Kuvat)
- ↑ Matkakodeissa ja pikkuhotelleissa tilaa hotellipulasta huolimatta. Helsingin Sanomat, 12.7.1967, s. 12. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Matkustajakoti Rauhalan historiaa matkustajakoti-rauhala-historia.blogspot.fi. Viitattu 9.7.2013. (blogi)
- ↑ Paajanen, Manu: Jätkäviihteen kuninkaat, s. 81. Jyväskylä: Tietolähde Oy, 1998. ISBN 952-90-9572-4.
- ↑ Paavin menneisyydessä on tahra Hs.fi (digitilaajille)
- ↑ Majoitustietokanta: suomalaisia hostelleja Pallontallaajat.
Kirjallisuutta
- Mettiäinen, Vappu: Kilpimaan matkustajakoti. Raito : maakunnallinen museolehti, 2002, nro 1, s. 26-27. Rovaniemi: Lapin maakuntamuseo.
- Rahikainen, Päivi: "Hyvä talo, tulen toistekki" : rovaniemeläinen matkustajakoti Kaira 1947-1978. Raito : maakunnallinen museolehti, 2002, nro 1, s. 28-33. Rovaniemi: Lapin maakuntamuseo.
- Vakkuri, Marjukka: Kairan valtias, teiden kuningatar. (Kohdehenkilö:Hallikainen, Irja) Lapin kansa, 2.3.2002, s. 14.
Aiheesta muualla
- Lepokorpi, Erkki ym.: Keikka: ei jazzia, kiitos yle.fi. Esitetty 18.1.1967 Elävä arkisto: 25.03.2013.
Matkustajakotien historiaa
- Lauttarannan majatalon historiaa
- Matkustajakoti Rauhalan historiaa
- Nummelan matkustajakodin historiaa
- Matkustajakoti Huone ja Aamiainen lopetti toimintansa Petri Niikko. Arkistoitu 10.8.2007. Viitattu 11.12.2006.
- Matkustajakoti Tikkasen historiaa[vanhentunut linkki]
- Matkustajakoti Vanajan historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Westerlundin Matkustajakodin historiaa
