Martti Kaila

Martti Eero Kaila (vuoteen 1906 Johansson; 24. helmikuuta 1900 Helsinki – 21. kesäkuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen psykiatri, Lapinlahden sairaalan ylilääkäri 1948–1967 ja professori.^[1]

Kailan vanhemmat olivat arkkipiispa Erkki Kaila ja Aina Maria Drake ja puoliso vuodesta 1936 sairaanhoitaja Edit (Edda) Hedvig Söderlund. Hän tuli ylioppilaaksi Porvoon suomalaisesta yhteiskoulusta 1918 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1927. Tohtoriksi Kaila väitteli 1946. Kaila toimi Helsingin yliopistossa mielitautiopin professorina 1948–1967.^[1]

Kaila oli myös yhteiskunnallisena vaikuttaja. Hän kuului Suomen A-klinikkasäätiön perustajajäseniin.^[2] Hän opetti useita lääkärisukupolvia ja luennoi maailmalla keksityistä uusista käsitteistä, kuten suggestiosta ja Sigmund Freudin opeista. Kailan omat tutkimukset koskivat enimmäkseen nuorisorikollisuutta. Kailan uraan kuului tutkimustyön ohella monia erilaisia asiantuntijatehtäviä, ja hän oli useiden alansa yhdistysten ja järjestöjen ja niiden johtoelinten jäsen.^[1] Sotilasarvoltaan Kaila oli lääkintakapteeni (1940).^[3]

Suomen Psykiatriyhdistys myöntää vuosittain Martti Kaila -palkinnon ansiokkaasta väitöskirjatyöstä Psykiatriyhdistyksen jäsenelle.

Julkaisuja

Mielitaudit. 1935.
Nuorisorikollisuuden syyt yksilötutkimuksen valossa. 1946 (väitöskirja).
Sinnessjukdomarna. 1957.
Psykiatrian historia lääketieteen yleiskehityksen ja kulttuurihistorian valossa. WSOY 1966. (Perustuu Helsingin yliopistossa pidettyihin Studia generalia -luentoihin.)

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 253–254. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
↑ Aika kuluu, olosuhteet muuttuvat. (Arkistoitu – Internet Archive) A-klinikkasäätiö.
↑ Kirpilä, Juhani – Motti, Sisko – Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 225–226. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.

Kirjallisuutta

Achté, Kalle: ”Kaila, Martti (1900–1978)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 684. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.