Malin joukkoviestimet

Malin joukkoviestimet käsittävät sanoma- ja aikakauslehtiä, kansallisen yleisradioyhtiön ORTM:n, yksityisiä radio- ja televisioasemia sekä Internet-sivustoja. Lehdistönvapauden tila on heikentynyt vuoden 2012 sisällissodan jälkeen.

Lehdistö

Malissa oli 198 printtilehteä vuonna 2017. Päivälehtiä oli 9, viikkolehtiä 171, urheilulehtiä 10 ja aikakauslehtiä 8. Valtiollista L’Essoria lukuun ottamatta päivälehdet ovat yksityisomistuksessa. Valtaosa lehdistä ilmestyy maan pääkaupungissa Bamakossa ja niiden kieli on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ranska. Lehtien levikki vaihtelee muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen kappaleeseen. Lukijakunta koostuu lähinnä kaupunkien sivistyneistöstä. Maaseudulle suunnattuja lehtiä edustaa bambarankielinen Kibaru.[1]

Radio

Radio Jamana Koulikorossa.

Malin tärkein joukkotiedotusväline on radio. Kansallisella yleisradioyhtiöllä ORTM:llä on valtakunnallinen radiokanava ja yhdeksän alueradiota. Vuonna 2017 maassa laskettiin olevan 323 radioasemaa. Toimiluvallisia asemia oli 200 vuonna 2019. Kaupallisten asemien rinnalla toimii lukuisia yhteisöradioita ja uskonnollisia asemia. YK:n rauhanturvajoukoilla on oma Mikado-ketjunsa ja eräät asemat välittävät ulkomaisten radioyhtiöiden ohjelmia. Radiossa käytetään laajasti paikallisia kieliä. Yksityisten asemien tärkein yhteistyöelin on Union des Radios et Télévisions Libres du Mali.[2]

Televisio

Televisio tavoittaa kaksi kolmasosaa Malin väestöstä. Vuonna 2019 maassa oli 23 televisiokanavaa. Kotimaista ohjelmaa tuottaa vain ORTM, jolla on kaksi kanavaa. Muut toimijat kuten Africable välittävät ulkomaisten satelliittikanavien ohjelmia.[3]

Internet

Internetiä käyttää lähinnä maan sivistyneistö ja varsinkin nuoret miehet. Kotimainen toimitettu sisältö käsittää sanomalehtien verkkosivustoja sekä uutissivustoja kuten Maliweb.net, Malijet.com ja Bamada.net.[4]

Lehdistönvapaus

Malin lainsäädäntö turvaa lehdistönvapauden[5]. Median toimintaedellytykset olivat vuoden 2012 sisällissotaan saakka suhteellisen hyvät. Maan levottomuudet ovat heikentäneet tilannetta, mutta samalla lisänneet yleisön kiinnostusta uutisointia kohtaan. Tiedotusvälineiden ongelmia ovat turvattomuuden sekä poliittisten ja uskonnollisten vaikuttamisyritysten lisäksi toiminnan heikko kannattavuus ja toimittajien alhainen koulutustaso.[6] Tiedotusvälineiden toimintaa valvoo vuonna 2015 perustettu elin Haute Autorité de la Communication[7].

Lähteet

  1. ↑ Print Media Landscapes: Mali. Viitattu 27.9.2019.
  2. ↑ Radio Media Landscapes: Mali. Viitattu 27.9.2019.
  3. ↑ Television Media Landscapes: Mali. Viitattu 27.9.2019.
  4. ↑ Digital media Media Landscapes: Mali. Viitattu 27.9.2019.
  5. ↑ Media legislation Media Landscapes: Mali. Viitattu 27.9.2019.
  6. ↑ Overview Media Landscapes: Mali. Viitattu 27.9.2019.
  7. ↑ Regulatory authorities Media Landscapes: Mali. Viitattu 27.9.2019.

Aiheesta muualla

  • Baromètre des Médias Africains: Mali 2016 (ranskaksi)
  • De l’utilisation des médias au Mali (ranskaksi)