Maksuton joukkoliikenne

Maksuttomassa joukkoliikenteessä matkustajilta ei peritä maksua matkoista. Sen sijaan liikenteen hoito rahoitetaan kokonaan julkisin tai yksityisin varoin ja kustannukset katetaan verotuloista, mainostuloista tai muilla keinoilla.

Väitteitä

Tulevaisuudentutkija, liikenneasiantuntija, dosentti Petri Tapion mukaan lisäresurssit kannattaa panostaa kaluston laatuun ja vuorotiheyksiin eikä lipun hinnan laskemiseen.[1]

Maksuton joukkoliikenne olisi tulonsiirto niille, joilla olisi hyvät joukkoliikennepalvelut. Kaupunkien teknisten järjestelmien professori Antti P. Talvitie ihmettelee, miksi näitä ihmisiä pitäisi muiden veronmaksajien tukea. Lisäksi maksuttomuus vääristäisi ihmisten käsityksiä taloudesta.[1]

Liikennesosiologi Kalle Toiskallion mukaan maksuttomuus lisäisi paljon kuntatalouden taakkaa mutta matkustajamääriä vain vähän.[1]

Helsingin elinkeinojohtaja Eero Holstilan mukaan pääkaupunkiseudun uhka on kaupungin hajoaminen, ja siihen maksuton joukkoliikenne ei auttaisi.[1]

Maksutonta joukkoliikennettä perustellaan muun muassa joukkoliikenteen suosion kasvattamisella. Maksuttomuutta myös vastustetaan muun muassa julkisten kulujen nousun vuoksi ja siksi, että maksuton joukkoliikenne kuormittuisi enemmän lyhyistä matkoista. Myös joukkoliikenne saastuttaa ja maksaa.

Esityksiä

Helsingin vihreät kansanedustajat esittivät keväällä 2008 lippujen hinnan puolittamista. Loppuhinnan poistaminen olisi heidän mielestään populismia, joka ei enää vähentäisi autoilua vaan lisäisi joukkoliikenteen käyttöä lyhyillä matkoilla. Kesällä 2008 kansanedustaja Päivi Lipponen (sd) esitti täysin maksutonta joukkoliikennettä.[2]

Esimerkkejä maksuttomasta joukkoliikenteestä

Tallinnan joukkoliikenne on ollut kaupungin vakituisille asukkaille ilmaista vuodesta 2013 (turistien tulee yhä ostaa matkalippu). Se vähensi ensimmäisen puolen vuoden aikana autoliikennettä 15 %.[3] Alvestan kunnassa Ruotsissa ilmainen joukkoliikenne vähensi hiilidioksidikuormaa 40 tonnia vuodessa. Kahden vuoden kokeilun jälkeen järjestelmä jäi pysyväksi. Ilmainen joukkoliikenne on kaksinkertaistanut joukkoliikennematkojen määrän vuodesta 2012 vuoteen 2018.[4]

Belgialaisessa Hasseltin kaupungissa bussimatkat tulivat maksuttomiksi kesällä 1997. Samalla vuorovälejä tihennettiin. Matkamäärät kasvoivat välittömästi noin 800–900 prosenttia ja ovat nykyisin yli kymmenkertaiset verrattuna maksuttomuutta edeltäneeseen aikaan.[5][6]

Monissa Euroopan unionin eläkeläiset saavat matkustaa ilmaiseksi lähiliikenteessä. Myös Lontoossa 60 vuotta täyttäneet saavat käyttää busseja ja metroa ilmaiseksi.[7]

  • Övertorneå, Ruotsi – 70 km:n ilmainen bussiverkko
  • Türi, Viro
  • Hasselt, Belgia – bussit 1.7.1997 alkaen (merkittävä bussipalveluiden lisäys), joka teki kalliiden tie- ja parkkialueiden investoinnin tarpeettomaksi
  • Lübben, Saksa – Hasselt:n vaikutuksesta
  • Châteauroux, Ranska
  • Vitré, Ranska – keväästä 2001
  • Compiègne, Ranska – bussit 1990 alkaen
  • Colomiers, Ranska
  • Gap, Ranska
  • Nova Gorica, Slovenia – huhtikuusta 2006 alkaen
  • Whidbey Island ja Camano Island, Washington – 1987 alkaen
  • Vail, Colorado – yli 20 tuntia päivässä talvisin
  • Logan, Utah – 1992 alkaen ja Cache Valley – 2000 alkaen
  • Chapel Hill, Etelä-Carolina
  • Clemson, Etelä-Carolina
  • Commerce, Kalifornia

Esimerkkejä osittain maksuttomasta joukkoliikenteestä

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
  • Ann Arbor, Michigan – bussit yliopiston ja opiskelija-asuntoloiden välillä ja keskustasta kampukselle kaikille. Yliopisto-opiskelijat kaikissa busseissa
  • Auckland, Uusi-Seelanti – hybridisähköbussilinja, joka yhdistää lauttasataman, rautatieaseman, yliopistot, teatterit, kasinon, galleriat ja ostosalueet.
  • Austin, Texas – yliopiston ja kampusalueen väliset bussit ja keskustan johdinbussit. Bussit kaikille, silloin kun otsonitaso nousee korkeaksi.
  • Brisbane, Australia – "The Loop" -reitti.
  • Calgary, Kanada – keskustassa pikaraitiotielinja
  • Denver, Colorado – keskustassa 16th Street ostoskadun bussi kaikille; monet koululaiset
  • Dordrecht – bussit ja lautat loppuvuoden lauantaisin
  • Gent – viikonloppuisin iltabussit
  • Halifax, Nova Scotia – keskustan ympäri bussilinja
  • Huddersfield, Englanti – keskustassa päivisin
  • Leeds, Englanti – keskustassa päivisin
  • Lontoo, Englanti – bussit ja raitiovaunut alle 16-vuotiaille ja 16–17 v. opiskelijoille. Yli 60-vuotiaat ja invalidit matkustavat ilmaiseksi koko verkostossa.
  • Manchester, Englanti – keskustassa päivisin metrobussi
  • Melbourne, Australia – raitiovaunu keskustan ympäri ja bussiyhteys matkailukohteisiin. Tietyt ajat, kuten joulu ja uusi vuosi
  • Perth, Australia – keskustassa bussi- ja junayhteys
  • Pittsburgh, Pennsylvania – pikaraitiotie keskustassa. Yliopisto-opiskelijoille matkoja.
  • Portland, Oregon – keskustassa ilmaisalue
  • Seattle, Washington – keskustassa ilmaisalue
  • Calgary, Alberta – keskustassa ilmaisalue
  • Renesse (Schouwen-Duiveland), Alankomaat – kesäisin bussi
  • Seattle, Washington – keskustan metron liittymäbussit klo 6-19
  • Sydney Australia – tietyt ajat, kuten uuden vuoden aatto tai veteraanien muistotilaisuus.
  • Tarbes, Ranska – pääkohteet yhdistävä bussiverkko
  • Wien, Itävalta – alle 19 v. opiskelijat sunnuntaisin ja lomalla
  • Wakefield, Englanti – keskustassa bussi päivisin
  • Washington, D.C. – lyhyt metroreitti
  • Zagreb, Kroatia – bussit ja raitiovaunut opiskelijoille
  • ilmaiset siltoja korvaavat lautat, kuten Staten Island Ferry, Woolwich Ferry ja IJ-lautat Amsterdamissa
  • ilmaiset polkupyörälainaukset (citypyörät) useissa kaupungeissa

Lähteet

  1. a b c d "Ilmaista kyytiä?", Yliopisto 6-7/2007, sivu 13
  2. Helsingin Sanomat Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin (Arkistoitu – Internet Archive) 30.8.2008. (Viitattu 1.9.2008)
  3. REFLECTIONS ON AN EXPERIENCE OF FREE PUBLIC TRANSPORT UITP
  4. Lars Isacsson, Mayor of Avesta, Sweden presentation 10.5.2018
  5. C. van Goeverden, P. Rietveld, J. Koelemeijer, P. Peeters: Subsidies in public transport. (Arkistoitu – Internet Archive) European Transport 32 (2006): 5-25. Taulukko 2.
  6. PR Newswire: Hasselt Celebrates 10 Years of Free Public Transport. 29.6.2007. (Viitattu 21.2.2008)
  7. Eläkeläisalennuksia myös työeläkeläisille. Helsingin Sanomat, mielipide, 26.4.2007, sivu C7