Luettelo suomalaisista punaupseereista

Tämä on epätäydellinen luettelo suomalaisista punaupseereista.

Toivo Antikainen (1898-1941)
Akseli Anttila (1897–1953), kenraalimajuri
Axel Berg (1893–1979)
Evert Eloranta (1879–1938)
Voitto Eloranta (1876–1922)
Hjalmar Front eversti, loikkasi Japanin armeijaan 1930-luvun lopulla
Wladimir Gröndahl (1884–1940)
Johannes Heikkonen (1892–1938)
Jorma Kukkonen (Jorma Eetunpoika Kukkonen). Majuri tai ev.luutn. Desantti/partisaani, sieppasi vankeja Suomen puolelta. Erityisten sotavangiksi jääneiden kuulustelija. Mainitaan Juri Andropovin muistelmissa sekä kirjassa Operaatio Hokki. Ilmeisesti Suonenjoelta.
Tuure Lehén (1893–1976) palasi Suomeen 1946
Uuno Malmberg (1895–1937), panssarikorkeakoulun käynyt divisioonankomentajan arvoon ylennyt hämeenlinnalais-helsinkiläinen sähköasentaja, vangittiin 1937
Eyolf Mattsson (1897–1965), divisioonankomentaja 1930-luvulla
Frans Myyryläinen (Juuso Matero, Jahvetti Moilanen, 1881–1938)
Leo Mäkelin (1897–?)^[1]
Yrjö Mäkelin (nuorempi) (1900–1937)^[1]
Toini Mäkelä (1895–1973)
Kaarlo Männistö, punaisten Karjalan rintaman päällystöä. Kävi punaupseerikoulun ja kaatui 1919 Narvan taistelussa Judenitšin joukkoja vastaan.
Aku Paasi
Vilho Pentikäinen, Suomen armeijan luutnantti, talvisodan aikana majuri ja Leningradin sotilaspiirin Suomen topografiosaston päällikkö
Eino Rahja (1885–1936), toimi kansainvälisen sotakoulun ensimmäisenä komissaarina, yleni armeijakunnan komissaariksi
Jaakko Rahja toimi kansainvälisen sotakoulun ensimmäisenä komissaarina
Jukka Rahja (1887–1920) toimi kansainvälisen sotakoulun ensimmäisenä komissaarina
Heikki Repo
Vilho Rosendahl (1899–1938)^[2]
Kustaa Rovio, divisioonankomissaari, siirtyi siviiliuralle 1926. Teloitettiin 13. maaliskuuta 1938, rehabilitoitiin 1955.
Viking Sevelius. Aunuksen retkikunta teloitti vangiksi jääneen haavoittuneen Seveliuksen kesäkuussa 1919 Polovinassa Aunuksessa.
Karl Thuring (Rimpiläinen Eino, Ruoppa Eino), panssariasiantuntija, impilahtelainen sekatyömies
Eemeli Toikka (1901–1983), tykistön kenraalimajuri
Toivo Tommola (1905–1986), tykistön kenraalimajuri, jäi eläkkeelle 1954
Aleksi Tuorila
Emil Vaateri
Valter Valli, majuri, karjalaisen JR 126:n komentaja jatkosodassa
Teuvo Vehviläinen (Teuvo Arnetti Vehviläinen, 1903–1938)^[3]
Toivo Vähä (1901–1984), KGB:n eversti
Eero A. Wuori (1900–1966)

Lähteet

Kotonen, Tommi: Vallankumouksen eturintamassa – Punaupseeri Vilho Rosendahlin elämäkerta. Ennen ja nyt, 2012, nro 1/2012 Koulutuspolitiikkaa ja poliittista koulutusta. Artikkelin verkkoversio.
Salomaa, Markku: Punaupseeri Vehviläisen "venäläinen ruletti". Sotahistoriallinen aikakauskirja, 2003, 22. vsk, s. 103–117. Helsinki: Sotahistoriallinen Seura. ISSN 0357-816X. Artikkelin verkkoversio.
Salomaa, Markku: Punaupseerien nousu ja tuho. Helsinki: Otava, 2018. ISBN 978-951-1-32381-5.