Lisänimi

Lisänimi on henkilölle annettu nimi, joka kuvaa jotain tämän ominaisuutta tai saavutusta. Lisänimiä annetaan yleensä vasta nuoruus- tai aikuisiässä. Lisänimeä saatetaan käyttää henkilön oman nimen rinnalla tai sen sijasta. Ne voivat olla myös pilkallisia.^[1]

Lisänimet olivat yleisiä Rooman valtakunnassa, jossa sotilasjohtaja saattoi saada ansioistaan "palkkioksi" lisänimen. Rooman keisari Caligula sai pientä saapasta tarkoittavan nimensä jo lapsena ollessaan mukana isänsä sotaretkillä.^[1]

Hallitsijoille on annettu lisänimiä useissa maissa, joko hallitsijan elinaikana tai tämän kuoleman jälkeen. Hallitsijan nimeä kirjoitettaessa lisänimi tulee viimeisenä hallitsijanimen ja järjestysnumeron jälkeen (esimerkiksi Venäjän Pietari Suuri). On kuitenkin huomattava, että samalla tavalla kirjoitetaan myös kaksiosaiset hallitsijanimet (kuten Kustaa II Aadolf), jolloin kyse ei ole lisänimestä.

Lisänimet voivat liittyä myös erilaisiin elämään jääneisiin tarinoihin. Esimerkiksi italialainen Ugolino della Gherardesca sai lisänimen Kannibaali hänen syötyään tarinan mukaan kaksi poikaansa ja pojanpoikaansa jouduttuaan rangaistuksena maanpetoksesta muuratuksi heidän kanssaan torniin nääntymään nälkään.^[2]

Tavallisia hallitsijoiden lisänimiä

• Suuri (Venäjän Pietari Suuri ja Katariina II Suuri, Ranskan Kaarle Suuri)
• Pyhä (Ranskan Ludvig IX Pyhä)
• Mahtava

Erikoisempia hallitsijoiden lisänimiä

• Englannin Ethelred Neuvoton
• Englannin Juhana Maaton
• Englannin Maria I Verinen
• Espanjan Johanna Mielipuoli
• Norjan Harald Kaunotukka
• Norjan Eerik Verikirves
• Norjan Maunu Paljassääri
• Persian Khosrau I Kuolematon
• Ranskan Kaarle VI Mielipuoli
• Ranskan Ludvig VI Paksu
• Ranskan Pipin Pieni
• Ruotsin Kustaa II Aadolf, Pohjoisen Leijona
• Ruotsin Maunu Ladonlukko
• Sisilian Ferdinand II, Kuningas Pommi^[3]
• Tanskan Harald Sinihammas
• Tanskan Sven Kaksiparta

Katso myös

• Lempinimi
• Epiteetti

Lähteet