Lippuautomaatti

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Lippuautomaatti on automaatti, josta voi ostaa matkalippuja. Automaatteja on käytössä useissa maissa, joissa on kattava juna- ja metroverkosto. Automaatit sijaitsevat tyypillisimmin metroasemilla, mutta myös useiden liikennevälineiden yhteisautomaatteja on käytössä eri puolilla maailmaa. Itävallan Wienistä liikennöivään höyryjunaan tiedetään voineen ostaa lipun automaatista jo vuonna 1899. Suomessa on käytössä VR:n ja HSL:n lippuautomaatteja. VR:n lippuautomaateista pystyi aikaisemmin myös lunastamaan ja tulostamaan verkkokaupasta ostettuja junalippuja. Automaateille syntyi tarve junalippujen myynnin loputtua radikaalisti juna-asemilla. Koronaviruspandemian kiihdyttämä lippujen junassa myynnin poisto ja käteisen käytön vähentyminen lisäsi automaattien tarvetta entisestään. Automaatit ovat sijoitettuina joko asemalaitureille, odotussaleihin tai asemarakennusten välittömään yhteyteen.

Myytävät lipputyypit

VR-automaatista ostettavat liput ovat kauko- ja lähiliikenteen kertalippuja mukaan lukien eri alennusluokat.^[1] HSL-automaatista ostettavat liput ovat puolestaan bussi-, raitiovaunu-, lähijuna-, metro- ja lauttalippuja. Maailmalla tyypillisiä automaattien myymiä lippuja ovat lentokenttä- ja esikaupunkijunaliput.^lähde?

Maksumenettely

Automaatista ostettavat liput maksetaan joko käteisellä, useimmiten kolikoilla, pankkikortilla ja yleisimmillä luottokorteilla, mukaan lukien Visa Electron. Ilman maksukorttia automaateilla voi selata aikataulu- ja hintatietoja. Huomattavaa on, että Suomessa laitteet eivät myy kaukojunien lippuja kello 1.30–4.00 välisenä aikana. Maksamisen jälkeen automaatti antaa paperisen kertalipun, etäluettavan vuorokausilipun tai tallentaa matkustusoikeuden etäluettavalle matkakortille.^lähde?

Esteettömyys

Osa Suomessa käytössä olevista automaateista huomioi myös heikkonäköiset ja rullatuolilla liikkuvat.^[2] Uusia lippuautomaatteja alettiin asentaa vuonna 2018.^{lähde?selvennä}

Tekniikka

Tunnettuja automaattivalmistajia ovat muun muassa Corvia, Flowbird, Vix ja Xerox. Automaateille on luonteenomaista kosketusnäyttö ja integroitu maksupääte. Matka-ajan tai arvon tallennukseen matkakortille käytetään RFID-tekniikkaa. Suomessa VR:n lippuautomaattien valmistaja on yhdysvaltalainen Conduent Inc. ja VR:n ja HSL:n maksupäätteiden ja lähimaksulukijoiden valmistaja ranskalainen Ingenico. VR:n lippuautomaatit uusittiin vuonna 2019, jolloin huomattavasti suuremmat kosketusnäytöt tulivat käyttöön. Automaatit osaavat itse ilmoittaa vikaantumisestaan VR:lle.^[3] Automaatin teknisiä osia ovat keskusyksikkö, lipputulostin, (kosketus)näyttö, etälukija ja -tallennin, maksupääte, kolikkotunnistin, turvakamera ja tietoliikennemoduuli.^lähde?

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lippuautomaatti Wikimedia Commonsissa