Liivinmaan liitto : Katso myös, Aiheesta muualla Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Liivinmaan liitto

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Latvian historia

Liiviläiset
Baltit

Latgallit
Kuurit
Semgallit
Seelit

Viikinkiaika Latviassa
Baltiansaksalaiset
Ristiretket Baltiaan
Liivinmaan liitto

Liivinmaan ritarikunta
Riian arkkihiippakunta
Kuurinmaan hiippakunta

Vanha Liivinmaa
Baltian valtatyhjiö
Liivinmaan sota
Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta
Puolan sota
Pohjan sota
Suuri Pohjan sota
Itämerenmaakunnat

Ober Ost
Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918)
Baltian yhdistynyt herttuakunta
Latvian tasavalta
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1919)
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Latvian päähallintopiiri
Ostlandin valtakunnankomissariaatti
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta
Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991
Latvian tasavalta

Liivinmaan liitto (saks. Livländische Konföderation, latv. Livonijas Konfederācija) on Liivinmaalla sijainneiden valtioiden keskenään 1418 muodostama valtioliitto, jonka tarkoituksena oli vastustaa lähinnä Moskovan suuriruhtinaskunnan muodostamaa uhkaa alueelle.

Valtioliittoon kuuluivat:

Liivinmaan ritarikunta (lat. Domus Sanctae Mariae Theotonicorum in Livonia, saksaksi Brüder der Ritterschaft Christi von Livland)
Saarenmaan-Läänemaan hiippakunta (lat. Ecclesia Osiliensis, saksaksi Bistum Ösel-Wiek)
Tarton arkkihiippakunta (lat. Ecclesia Tarbatensis, saksaksi Bistum Dorpat)
Riian arkkihiippakunta (lat. Archiepiscopatus Rigensis)
Kuurinmaan hiippakunta (lat. Episcopatus Curoniensis, saksaksi Bistum Kurland)

Liivinmaan liitto hajosi uskonpuhdistuksen käynnistämien muutosten seurauksena Liivinmaan sodissa 1558 jälkeen. Vanhasta Liivinmaasta muodostuivat Liivinmaan, Kuurinmaan ja Vironmaan maakunnat ja myöhemmät kuvernementit.