Leisel Jones

Mitalit
Leisel Jones
Leisel Jones
Maa:  Australia
Naisten uinti
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Ateena 2004 4 × 100 m sekauinti
Kultaa Kultaa Peking 2008 100 m rintauinti
Kultaa Kultaa Peking 2008 4 × 100 m sekauinti
Hopeaa Hopeaa Sydney 2000 100 m rintauinti
Hopeaa Hopeaa Sydney 2000 4 × 100 m sekauinti
Hopeaa Hopeaa Ateena 2004 200 m rintauinti
Hopeaa Hopeaa Peking 2008 200 m rintauinti
Hopeaa Hopeaa Lontoo 2012 4 × 100 m sekauinti
Pronssia Pronssia Ateena 2004 100 m rintauinti
MM-kilpailut (pitkä rata)
Kultaa Kultaa Fukuoka 2001 4 × 100 m sekauinti
Kultaa Kultaa Montreal 2005 100 m rintauinti
Kultaa Kultaa Montreal 2005 200 m rintauinti
Kultaa Kultaa Montreal 2005 4 × 100 m sekauinti
Kultaa Kultaa Melbourne 2007 100 m rintauinti
Kultaa Kultaa Melbourne 2007 200 m rintauinti
Kultaa Kultaa Melbourne 2007 4 × 100 m sekauinti
Hopeaa Hopeaa Fukuoka 2001 100 m rintauinti
Hopeaa Hopeaa Barcelona 2003 200 m rintauinti
Hopeaa Hopeaa Melbourne 2007 50 m rintauinti
Hopeaa Hopeaa Shanghai 2011 100 m rintauinti
Pronssia Pronssia Barcelona 2003 100 m rintauinti
Pronssia Pronssia Barcelona 2003 4 × 100 m sekauinti
Pronssia Pronssia Shanghai 2011 4 × 100 m sekauinti
MM-kilpailut (lyhyt rata)
Hopeaa Hopeaa Dubai 2010 100 m rintauinti
Pronssia Pronssia Dubai 2010 4 × 100 m sekauinti
Kansainyhteisön kisat
Kultaa Kultaa Manchester 2002 100 m rintauinti
Kultaa Kultaa Manchester 2002 200 m rintauinti
Kultaa Kultaa Manchester 2002 4 × 100 m sekauinti
Kultaa Kultaa Melbourne 2006 50 m rintauinti
Kultaa Kultaa Melbourne 2006 100 m rintauinti
Kultaa Kultaa Melbourne 2006 200 m rintauinti
Kultaa Kultaa Melbourne 2006 4 × 100 m sekauinti
Kultaa Kultaa Delhi 2010 100 m rintauinti
Kultaa Kultaa Delhi 2010 200 m rintauinti
Kultaa Kultaa Delhi 2010 4 × 100 m sekauinti
Hopeaa Hopeaa Delhi 2010 50 m rintauinti

Leisel Marie Jones (30. elokuuta 1985 Katherine) on australialainen uimari. Jones osallistui 15-vuotiaana vuoden 2000 kesäolympialaisiin Sydneyssä. Vuoden 2004 kesäolympialaisiin Ateenassa hän voitti kultamitalin Australian joukkueessa 4 × 100 metrin sekauintiviestissä. Pekingissä 2008 hän saavutti kaksi kultaa. Jones on tunnettu klassisesta rintauintitekniikastaan ja hitaasta lähdöstään. Hän on normaalisti lähtönsä viimeinen uimari vedessä ja nousee viimeisenä pintaan alun sukelluksen jälkeen.

Jones valittiin Australian uintimaajoukkueeseen neljätoistavuotiaana hänen selviydyttyään Australian mestaruuskilpailujen karsinnoista 100 metrin rintauintiin. Hän voitti Sydneyssä 2000 olympiahopeaa 100 metrin rintauinnissa sekä 4 × 100 metrin sekauintiviestissä. Jones lopetti koulun 15-vuotiaana ja päätti keskittyä uintiin.

Vuoden 2001 uinnin maailmanmestaruuskilpailuissa Jones oli vakiinnuttanut paikkansa uinnin huipulla ja häneltä odotettiin paljon, mutta hän jäi kuitenkin hopealle erikoismatkallaan 100 metrin rintauinnissa. Hän voitti kuitenkin kultaa 4 × 100 metrin sekauintiviestissä.

Vuoden 2002 Kansainyhteisön kisoissa Jones saavutti kolme mestaruutta voittamalla sekä 100 että 200 metrin rintauintimatkat sekä 4 × 100 metrin sekauintiviestin.

Seuraavana vuonna järjestetyissä uinnin maailmanmestaruuskilpailuissa Jones halusi pyyhkiä pois edellisten maailmanmestaruuskilpailujen epäonnistumisen paraatimatkallaan 100 metrin rintauinnissa. Hän aloitti varmasti ja teki välierässä uuden maailmanennätyksen ajalla 1.06,38. Finaalissa hän kuitenkin jäi kolmanneksi. Hän voitti myös hopeaa 200 metrin rintauinnissa ja pronssia 4 × 100 metrin sekauinnissa.

Heinäkuussa 2004, kuukautta ennen Ateenassa järjestettyjä olympialaisia, Jones teki maailmanennätyksen 200 metrin rintauinnissa ajalla 2.22,96. Tämä nostatti odotuksia vielä paremmasta suorituksesta olympialaisissa. Ennätyksen aikaisempi haltija Yhdysvaltain Amanda Beard kuitenkin otti ennätyksen takaisin haltuunsa vain muutaman päivän kuluttua.

Ateenan olympialaisissa Jones oli alkuerien nopein uimari 100 metrin rintauinnissa ja teki välieräuinnissa uuden olympiaennätyksen ajalla 1.06,78. Finaalissa hän kuitenkin jälleen epäonnistui ja jäi pronssille. 200 metrin matkalla Jones aloitti vahvasti, mutta voimat ehtyivät lopussa ja hän jäi hopealle.

Jessica Hardy rikkoi Jonesin 100 metrin rintauinnin maailmanennätyksen 2005 maailmanmestaruuskilpailuissa Montrealissa ajalla 1.06,20. Tällä kertaa Jones kuitenkin onnistui ensimmäisen kerran arvokilpailujen finaalissa ja voitti maailmanmestaruuden. Muutaman päivän kuluttua hän voitti 200 metrin matkalla toisen mestaruutensa ja rikkoi samalla maailmanennätyksen ajalla 2.21,72.

Swimming World Magazine -lehti valitsi Jonesin vuoden 2005 uimariksi.

Vuonna 2006 Australiassa järjestetyissä Kansainyhteisön kisoissa Jones vei mestaruuden kaikilla henkilökohtaisilla rintauintimatkoilla (50 m, 100 m ja 200 m) sekä lisäksi sekauintiviestissä. Aiemmin vastaavaa ei ollut tapahtunut rintauinnissa. Petria Thomas oli ensimmäinen uimari, joka voitti mestaruuden perhosuinnissa kaikilla kolmella matkalla.

Vuoden 2007 uinnin maailmanmestaruuskilpailuissa Jones voitti kultaa 100 ja 200 metrin rintauinnissa sekä 4 × 100 metrin sekauintiviestissä ja hopeaa 50 metrin rintauinnissa.

Vuoden 2008 kesäolympialaisissa Pekingissä Jones voitti olympiakultaa sadan metrin rintauinnissa ja voitti seuraavaksi tulleen Rebecca Sonin vartalonmitalla. Jones sai hopeaa 200 metrin rintauinnissa ja hävisi tällä kertaa Sonille selvästi. Australian joukkue voitti Pekingissä toistamiseen 4 × 100 metrin sekauintiviestin kultaa. Joukkueessa uivat Jonesin lisäksi Emily Seebohm, Jessicah Schipper ja Lisbeth Trickett.

Delhin Kansainyhteisön kisoissa 2010 Jones voitti kultaa 100 ja 200 metrin rintauinnissa sekä 4 × 100 metrin sekauintiviestissä. Lisäksi hän sai hopeaa 50 metrin rintauinnissa.[1] Saman vuoden Dubain lyhyen radan MM-kilpailuissa hän oli toinen 100 metrin rintauinnissa ja kolmas 4 × 100 metrin sekauintiviestissä.

Jones sai Shanghain MM-kilpailuissa 2011 hopeaa 100 metrin rintauinnissa ja pronssia sekauintiviestissä. Lontoon olympialaisissa 2012 hän kuului toiseksi sijoittuneeseen Australian sekauintiviestijoukkueeseen.

Lähteet

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
  • Profiili swimrankings.net (Arkistoitu linkki)(englanniksi)

Viitteet

  1. Aquatics Swimming cwgdelhi2010.org. Viitattu 10.10.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leisel Jones Wikimedia Commonsissa
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • VIAF
Kansalliset
  • Yhdysvallat
Henkilöt
  • Australian Women's Register
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Leisel Jones
Naisten 100 metrin rintauinnin olympiavoittajat

1968: Đurđica Bjedov | 1972: Catherine Carr | 1976: Hannelore Anke | 1980: Ute Geweniger | 1984: Petra van Staveren | 1988: Tanja Dangalakova | 1992: Jelena Rudkovskaja | 1996: Penelope Heyns | 2000: Megan Quann | 2004: Luo Xuejuan | 2008: Leisel Jones | 2012: Rūta Meilutytė | 2016: Lilly King | 2020: Lydia Jacoby

Naisten 4 × 100 metrin sekauintiviestin olympiavoittajat

1960:  Yhdysvallat: Burke, Kempner, Schuler, von Saltza
1964:  Yhdysvallat: Ferguson, Goyette, Stouder, Ellis
1968:  Yhdysvallat: Hall, Ball, Daniel, Pedersen
1972:  Yhdysvallat: Belote, Carr, Deardurff, Neilson
1976:  Itä-Saksa: Richter, Anke, Ender, Pollack
1980:  Itä-Saksa: Reinisch, Geweniger, Pollack, Metschuck
1984:  Yhdysvallat: Andrews, Caulkins, Meagher, Hogshead
1988:  Itä-Saksa: Otto, Hörner, Weigang, Meißner
1992:  Yhdysvallat: Ahmann-Leighton, Loveless, Nall, Thompson, Wagstaff*, Kleine*, Sanders*, Haislett*
1996:  Yhdysvallat: Botsford, Beard, Martino, Van Dyken, Fox*, Hedgepeth*, Quance*, Thompson*
2000:  Yhdysvallat: Torres, Bedford, Quann, Thompson, Shealy*, Stitts*, Tappin*
2004:  Australia: Rooney, Jones, Thomas, Henry, Hanson*, Mills*, Schipper*
2008:  Australia: Seebohm, Jones, Schipper, Trickett, Galvez*, Reese*, White*
2012:  Yhdysvallat: Franklin, Soni, Vollmer, Schmitt, Bootsma*, Larson*, Donahue*, Hardy*
2016:  Yhdysvallat: Baker, King, Vollmer, Manuel, Smoliga*, Meili*, Worrell*, Weitzeil*
2020:  Australia: McKeown, Hodges, McKeon, Campbell, Seebohm*, Throssell*, O’Callaghan*
* = uivat vain alkuerissä

Naisten 100 metrin rintauinnin pitkien ratojen maailmanmestarit

1973: Renate Vogel | 1975: Hannelore Anke | 1978: Julija Bogdanova | 1982: Ute Geweniger | 1986: Sylvia Gerasch | 1991: Linley Frame | 1994: Samantha Riley | 1998: Kristy Kowal | 2001: Luo Xuejuan | 2003: Luo Xuejuan | 2005: Leisel Jones | 2007: Leisel Jones | 2009: Rebecca Soni | 2011: Rebecca Soni | 2013: Rūta Meilutytė | 2015: Julija Jefimova | 2017: Lilly King | 2019: Lilly King | 2022: Benedetta Pilato | 2023: Rūta Meilutytė | 2024: Tang Qianting

Naisten 200 metrin rintauinnin pitkien ratojen maailmanmestarit

1973: Renate Vogel | 1975: Hannelore Anke | 1978: Lina Kačiušytė | 1982: Svetlana Varganova | 1986: Silke Hörner | 1991: Jelena Volkova | 1994: Samantha Riley | 1998: Ágnes Kovács | 2001: Ágnes Kovács | 2003: Amanda Beard | 2005: Leisel Jones | 2007: Leisel Jones | 2009: Nađa Higl | 2011: Rebecca Soni | 2013: Julija Jefimova | 2015: Kanako Watanabe | 2017: Julija Jefimova | 2019: Julija Jefimova | 2022: Lilly King | 2023: Tatjana Schoenmaker | 2024: Tes Schouten