Lauri Hannikainen
| Lauri Hannikainen | |
|---|---|
| Lauri Juhani Hannikainen | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. kesäkuuta 1889 Jyväskylä |
| Kuollut | 21. lokakuuta 1921 (32 vuotta) Petsamo |
| Ammatti | toimittaja, diplomaatti ja kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Aikakausi | 1914-1921 |
| Aiheet | pohjoisen alueen luonnonläheisten olojen kuvausta |
| Esikoisteos | Tenojoen varsilta ja Ruijasta (1914) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Lauri Juhani Hannikainen (4. kesäkuuta 1889 Jyväskylä – 21. lokakuuta 1921 Petsamo) oli suomalainen toimittaja, diplomaatti ja kirjailija.
Hannikaisen vanhemmat olivat seminaarin lehtori Pekka Juhani Hannikainen ja laulunopettaja Laura Alfhild ”Alli” Nikander. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1914. Hannikainen toimi Tietosanakirjan toimittajana vuosina 1910–1918 ja hän teki myös tutkimusmatkoja Vienan Karjalaan vuosina 1908 ja 1909 sekä Lappiin, Ruijaan ja Jäämerelle 1913.
Suomen itsenäistymisen jälkeen Hannikainen oli lähetystöneuvos ulkoministeriössä kuolinvuoteensa vuoteen 1921 asti, ja hän oli myös Itä-Karjalan komitean jäsenenä ja Itä-Karjalan toimikunnan puheenjohtajana vuonna 1918 sekä Itä-Karjalan toimituskunnan poliittisena osastonjohtajana vuodesta 1918 alkaen. Hannikainen toimi Suomen rauhanvaltuuskunnan Karjalan ja Petsamon kysymysten asiantuntijana Pariisissa.
Syksyllä 1921 Hannikainen osallistui Petsamossa Suomen ja Venäjän välisen rajalinjan määrittämiseen toimien suomalaisen retkikunnan sihteerinä. Retkikunta lähti liikkeelle 16. lokakuuta Moskovan kolttakylästä kohti Korvatunturia. Rajankäynti kuitenkin keskeytyi matkan puolivälissä, kun Hannikainen hukkui 21. lokakuuta Iso-Huutojärvellä lähdettyään pelastamaan jäihin vajonnutta suomalaisten kolttaopasta. Hannikaisen kuolema vaikutti kuitenkin niin, että suomalaiset ja venäläiset saattoivat sopia erimielisyytensä ja Petsamon rajalinja hyväksyttiin 31. lokakuuta 1921.
Hannikaisen veljiä olivat musiikkimiehet Arvo, Ilmari, Tauno ja Väinö Hannikainen.[1] Hänen poikansa oli suurlähettiläs Heikki Hannikainen.[2] Pojantytär oli Ann-Elise Hannikainen.[3]
Teoksia
- Tenojoen varsilta ja Ruijasta. 1914
- Pohjolan poikia : kaksi kertomusta perimmästä pohjolasta, kuvittaneet Onni Muusari ja Ilmari Haapakoski, nuorisokirja. Valistus 1916
- Kuolevan laulun mailta ynnä Pohjolan saloilta, novellikokoelma. Otava 1917
- Erakkojärveläiset: palanen saloelämää, romaani. Otava 1918
- Petsamon opas : kuvaus Petsamon luonnosta, asutuksesta, elinkeinoista ja historiallisista vaiheista sekä selostus matkareiteistä, kirjoittajat Eero Lampio ja Lauri Hannikainen. Otava 1921
Lähteet
- Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Erno Paasilinna: Maailman kourissa. Otava 1983 (Hannikaisesta s. 17–18)
Viitteet
Aiheesta muualla
- Vapaasti ladattavia Lauri Hannikaisen kirjoja Project Gutenbergilta ja Projekti Lönnrotilta
- Lauri Hannikainen ja hänen viimeiset kuvansa, Suomen Kuvalehti, 05.11.1921, nro 45, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
E. N. Mannisen kuvaus Petsamon rajankäynnistä vuonna 1921, valokuvat Lauri Hannikainen:
- Rajakomisionin poromiehenä, Kansan kuvalehti, 02.01.1931, nro 1, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Rajankäynti Petsamossa vuonna 1921. Rajakomisionin poromiehenä II, Kansan kuvalehti, 09.01.1931, nro 2, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Lauri Hannikaisen kuolema Huutojärvellä. Rajakomisionin poromiehenä III jatko ja loppu, Kansan kuvalehti, 16.01.1931, nro 3, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||
