Kyminlinna

Kyminlinna (ruots. Kymmeneborg) on Kotkassa Hovinsaaren pohjoisosassa Kyminlinnan kaupunginosassa sijaitseva linnoitus. Kyminlinna kuuluu osana venäläisten Kustaa III:n sodan jälkeen rakennuttamaan Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmään. Linnoitus muodosti Ruotsinsalmen merilinnoituksen kanssa kaksoislinnoituksen ja sen pohjoisen osan, jonka tarkoituksena oli torjua hyökkäykset rannikkoa pitkin maitse Kuninkaantien suuntaisesti.

Kyminlinna on viisikulmainen ja halkaisijaltaan noin 800 metriä oleva kaponieerilinnoitus. Linnoituksen kokonaispinta-ala on noin 74 hehtaaria ja se käsittää suuren osan Kyminlinnan kaupunginosasta. Linnoitusta ympäröivät keskeneräiset vallihaudat, jotka toimivat osana linnoituksen kuivattamiseksi tarkoitettua ojaverkostoa. Tästä huolimatta linnoituksen sisällä on lampi. Kyminlinnan itäosien varustuksien halki kulkee vuonna 1890 valmistunut Kotkan rata ja 1900-luvun alussa rakennettu Kymintie. Valtatie 7 leikkaa linnoituksen eteläosien ulkovarustuksia. Alueella on 23 rakennusta, joista suurin osa on ollut Suomen puolustusvoimien poistumisen jälkeen tyhjillään.

Kyminlinna kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Alueen omistaa nykyisin Senaatti-kiinteistöt.

Historia

Ensimmäinen Kyminlinnan paikalle rakennettu linnoitus oli vuosina 1791–1795 rakennettu muutamia satoja metrejä halkaisijaltaan oleva bastionilinnoitus. Linnoituksen rakennustöiden valvojana toimi aluksi venäläinen marsalkka Aleksandr Suvorov. Suvorovin jälkeen töitä johti hollantilaissyntyinen kenraali Jan Peter van Suchtelen. Tämä niin sanottu Suvorovin linnoitus purettiin uuden, kuusi kertaa suuremman Kyminlinnan tieltä, joka rakennettiin vuosina 1803–1808. Suchtelen toimi myös uuden linnoituksen rakennustöiden valvojana ja suunnittelijana. Linnoitus ei ollut täysin valmistunut Suomen sotaan mennessä ja menetti sen jälkeen sotilaallisen merkityksensä Venäjän ja Ruotsin rajan siirryttyä Kymijoelta Tornionjokeen. Kyminlinna ei joutunut sotatoimien kohteeksi Krimin sodan aikana, jolloin Ruotsinsalmen merilinnoitukset tuhottiin.

Suomen sisällissodan aikana Kyminlinna toimi punakaartin koulutuskeskuksena. Sisällissodassa 9. huhtikuuta 1918 Kyminlinnassa käytiin linnoituksen historian ainoa todellinen taistelu. Siinä saksalainen joukko-osasto hyökkäsi linnoituksessa olevia punakaartilaisia vastaan. Kyminlinnan taistelussa kaatui yhteensä parikymmentä miestä, muun muassa saksalainen sotilas, joka on haudattu Kotkan vanhalle hautausmaalle nimellä Willy Heinz merkittyyn hautaan. Willy Heinzista on Veikko Lavi tehnyt laulun.

1920–1930-luvuilla Kyminlinna toimi inkeriläisten pakolaisten leirinä. Linnoitus on toiminut myös sotavankien kokoomaleirinä, kulkutautisairaalan keuhkotautiosastona ja suojeluskuntien ampumaratana. Kyminlinna oli Suomen puolustusvoimien käytössä vuosina 1939–2005. Muun muassa silloinen Merivoimien Keskusvarikko 2 toimi Kyminlinnassa. Viimeisin joukkoyksikkö oli Kotkan Rannikkoalueen (KotRA) Koulutuspatteri.

Aamulla 2. heinäkuuta 1978 vartiossa ollut varusmies sytytti tuleen varuskunnassa olleen ammusvaraston, joka räjähti. Tapaus ei aiheuttanut henkilövahinkoja.^[1]

Nykyhetket

Alue on vuonna 2023 myynnissä Senaatti-kiinteistöt toimesta. Vuonna 2014 ostajaehdokkaat vetäytyivät.

Lähteet

• Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt/Kyminlinnan maalinnoitus
• http://www.ymparisto.fi
• http://kulttuuriymparisto.nba.fi (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kyminlinna Wikimedia Commonsissa

• Palanen Karjalaa ja Inkeriä entisessä venäläisessä linnassa, Suomen Kuvalehti, 25.05.1935, nro 21, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Kappale Karjalaa ja Inkeriä. Rauhanaikainen sotapakolaisleiri nykyaikaisen teollisuuskaupungin liepeillä, Seura, 27.04.1938, nro 17, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Alueen vanha kartta v.1816 jossa mm. kalmisto joka on nykyisen asutuksen keskellä Kotkan Hovilan kaupunginosassa
• Kyminlinnan linnoituksen rakennuspiirustukset Kansallisarkisto
• Kyminlinnan linnoituksen rakennuspiirustukset Dicihakemisto (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kyminlinnan historiaa Laatinut Teemu Leivo