Kroneckerin delta

Kroneckerin delta ( δ i j {\displaystyle \delta _{ij}} ) on Leopold Kroneckerin mukaan nimetty matemaattinen kahden muuttujan, yleensä kokonaislukumuuttujan funktio, jonka arvo on 1, jos molemmat muuttujat ovat yhtä suuria, muutoin 0. Niinpä esimerkiksi δ 12 = 0 {\displaystyle \delta _{12}=0} , mutta δ 33 = 1 {\displaystyle \delta _{33}=1} . Kroneckerin delta käsitetään yleensä pikemminkin lyhennysmerkinnäksi kuin varsinaiseksi funktioksi.

Kroneckerin delta ilmaistaan tavanomaisesti yhtälöllä[1]

δ i j = { 1 , jos  i = j 0 , jos  i j {\displaystyle \delta _{ij}=\left\{{\begin{matrix}1,&{\mbox{jos }}i=j\\0,&{\mbox{jos }}i\neq j\end{matrix}}\right.}

Toisinaan käytetään myös yhden muuttujan Kroneckerin deltaa, δ i {\displaystyle \delta _{i}} :

δ i = { 1 , jos  i = 0 0 , jos  i 0 {\displaystyle \delta _{i}=\left\{{\begin{matrix}1,&{\mbox{jos }}i=0\\0,&{\mbox{jos }}i\neq 0\end{matrix}}\right.}

Kroneckerin deltaa käytetään monilla matematiikan aloilla, etenkin lineaarialgebrassa sekä myös signaalinkäsittelyssä.

Kroneckerin deltan ominaisuuksia

Matemaattisia sarjoja käsiteltäessä Kroneckerin deltalla on se huomattava ominaisuus, että jos j on mielivaltainen kokonaisluku, pätee mille tahansa lukusarjalle a i {\displaystyle a_{i}} :

i = a i δ i j = a j {\displaystyle \sum _{i=-\infty }^{\infty }a_{i}\delta _{ij}=a_{j}} .

Jos kokonaislukujen joukko käsitetään mitta-avaruudeksi, jossa alkioiden lukumäärä ilmaisee osajoukon mitan, tämä yhtälö on analoginen Diracin deltafunktion kanssa, jolle määritelmän mukaan pätee:

δ ( x y ) f ( x ) d x = f ( y ) , {\displaystyle \int _{-\infty }^{\infty }\delta (x-y)f(x)dx=f(y),}

Diracin deltafunktio onkin saanut nimensä tämän analogian perusteella.

Kroneckerin delta lineaarialgebrassa

Lineaarialgebrassa yksikkömatriisi on matriisi, jonka päälävistäjällä kaikki luvut ovat ykkösiä, muualla nollia:

I 1 = [ 1 ] ,   I 2 = [ 1 0 0 1 ] ,   I 3 = [ 1 0 0 0 1 0 0 0 1 ] ,   ,   I n = [ 1 0 0 0 1 0 0 0 1 ] {\displaystyle I_{1}={\begin{bmatrix}1\end{bmatrix}},\ I_{2}={\begin{bmatrix}1&0\\0&1\end{bmatrix}},\ I_{3}={\begin{bmatrix}1&0&0\\0&1&0\\0&0&1\end{bmatrix}},\ \cdots ,\ I_{n}={\begin{bmatrix}1&0&\cdots &0\\0&1&\cdots &0\\\vdots &\vdots &\ddots &\vdots \\0&0&\cdots &1\end{bmatrix}}}

Näin ollen matriisin i:nnellä rivillä j:nnessä sarakkeessa oleva alkio I i j {\displaystyle I_{ij}} on 1, jos i = j, muutoin 0, toisin sanoen se on aina sama kuin Kroneckerin delta δ i j {\displaystyle \delta _{ij}} . Tämä matriisi voidaankin kirjoittaa lyhyesti muotoon ( δ i j ) i , j = 1 n {\displaystyle (\delta _{ij})_{i,j=1}^{n}\,} ,

missä n on matriisin sarakkeiden ja samalla rivien lukumäärä.

Matriiseja käytetään ilmaisemaan lineaarikuvausten. Tämä Kroneckerin delta-matriisi vastaa tällöin identtistä kuvausta.

Integraaliesityksiä

Funktioteoreettisessa residylaskennassa on muutamia tärkeitä integraaleja, joiden arvo voidaan aina ilmaista Kroneckerin deltan avulla. Tällainen on erityisesti seuraava:

δ x , n = 1 2 π i z x n 1 d z , {\displaystyle \delta _{x,n}={\frac {1}{2\pi i}}\oint z^{x-n-1}dz,}

missä integrointi on suoritettu vastapäivään kompleksitason origon ympäri. Tämä voidaan yhtäpitävästi esittää myös seuraavasti:

δ x , n = 1 2 π 0 2 π e i ( x n ) φ d φ , {\displaystyle \delta _{x,n}={\frac {1}{2\pi }}\int _{0}^{2\pi }e^{i(x-n)\varphi }d\varphi ,}

mikä vastaa kompleksitason kiertoa origon ympäri.

Määritelmän laajennus

Samaan tapaan voidaan määritellä myös useamman lukuparin ( i n , j n {\displaystyle i_{n},j_{n}} ) Kroneckerin delta seuraavasti:

δ i 1 i 2 i n j 1 j 2 j n = k = 1 n δ i k j k . {\displaystyle \delta _{i_{1}i_{2}\dots i_{n}}^{j_{1}j_{2}\dots j_{n}}=\prod _{k=1}^{n}\delta _{i_{k}j_{k}}.}

Tämä on 1, jos vain jos jokaisessa lukuparissa ( i n , j n {\displaystyle i_{n},j_{n}} on in = jn, muutoin 0.

Digitaalinen signaalinkäsittely

Kroneckerin deltaa käytetään myös digitaalisessa signaalinkäsittelyssä, jossa se käsitetään kokonaislukujen joukossa Z {\displaystyle \mathbb {Z} } määritellyksi funktioksi δ [ n ] = { 1 , n = 0 0 , n 0. {\displaystyle \delta [n]={\begin{cases}1,&n=0\\0,&n\neq 0.\end{cases}}}

Kroneckerin deltasta käytetään signaalinkäsittelyssä myös nimitystä impulssi tai yksikköimpulssi.

Signaalinkäsittelyssä käytetään joko Kroneckerin deltaa tai Diracin deltafunktiota riippuen siitä, onko signaali jatkuva vai diskreetti. Niinpä merkintää δ ( t ) {\displaystyle \delta (t)\,} käytetään jatkuvien signaalien yhteydessä, kun taas argumentteja i, j, k, l, m ja n käytetään diskreeteille impulsseille. Toinen yleinen käytäntö on merkitä diskreettiä jonoja hakasuluilla:   δ [ n ] {\displaystyle \delta [n]\,} .

Lähteet

  1. Griffths, David J.: ”2.2”, Introduction to Quantum Mechanics, 2. painos. Pearson, 2005. ISBN 0-13-191175-9. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Wolfram MathWorld: Kronecker Delta (englanniksi)
  • Drew Rollins: Kronecker Delta, The University of California, Berkeley, August 27, 2006 (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf) (englanniksi)