Krivitšit

Krivitšit (ven. кри́вичи, krivitši, valkoven. крывічы́, kryvitšy) olivat Dneprin, Volgan ja Väinäjoen yläjuoksuilla sekä Peipsijärven eteläpuolella 500–900-luvuilla elänyt itäslaavilainen heimoyhteisö. Heidän tärkeimpiä kaupunkejaan olivat Smolensk, Polotsk, Izborsk ja mahdollisesti Pihkova. Krivitšeihin kuului myös baltteja.[1] Latvian kielen Venäjää (Krievija) ja venäläistä (krievs) merkitsevät sanat tulevat krivitšeistä.

Historiallisten lähteiden mukaan krivitšeillä oli omat ruhtinaansa ennen Kiovan Venäjään liittämistä 800-luvun lopulla. Viimeisen kerran heidät mainitaan vuonna 1162, jolloin alueelle oli muodostunut Smolenskin ja Polotskin ruhtinaskunnat ja sen koillisosa oli liitetty Novgorodiin.[1]

  • Venäläinen näkemys itäisen Keski-Euroopan heimoista 600- ja 700-luvuilla (venäjäksi). Krivitšit mainitaan vihreän alueen yläosassa (кривичи́).
    Venäläinen näkemys itäisen Keski-Euroopan heimoista 600- ja 700-luvuilla (venäjäksi). Krivitšit mainitaan vihreän alueen yläosassa (кривичи́).
  • Ukrainalainen näkemys itäslaavilaisista heimoista ajanjaksolla 700–850 jaa (englanniksi).
    Ukrainalainen näkemys itäslaavilaisista heimoista ajanjaksolla 700–850 jaa (englanniksi).

Lähteet

  1. a b Bolšaja sovetskaja entsiklopedija: Krivitši slovari.yandex.ru. Viitattu 20.4.2010. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]