Korkeakoulututkinto

Korkeakoulututkinto on korkeakoulussa suoritettava tutkinto.^[1] Se on määräalan opintojen, opinnäytteiden, kuulustelujen yms. kokonaisuus, jonka suorittaminen usein tuottaa jonkin oppiarvon, oikeuden tai kelpoisuuden.^[2]

Suomen korkeakoulujärjestelmässä yliopistot myöntävät tiede- ja taidekorkeakoulututkintoja ja ammattikorkeakoulut ammattikorkeakoulututkintoja.

Yliopistolliset tutkinnot

Yliopistoissa suoritettavat tutkinnot jakautuvat tavallisesti seuraaviin tutkintoihin:

alemmat korkeakoulututkinnot
ylemmät korkeakoulututkinnot
ammatilliset jatkotutkinnot
tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot
- lisensiaatin tutkinnot
- tohtorin tutkinnot

Tutkintojen lyhenteet

Pääartikkeli: Luettelo yliopistotutkintojen lyhenteistä

Suomessa

Pääartikkeli: Yliopistolliset tutkinnot Suomessa

Yliopistotutkinnot muodostavat järjestelmän, jossa on neljä osaa:

alemmat korkeakoulututkinnot (nimike yleensä kandidaatti, poikkeus esimerkiksi farmaseutti)
ylemmät korkeakoulututkinnot (nimike yleensä maisteri, lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alalla lisensiaatti, muita poikkeuksia esimerkiksi diplomi-insinööri ja arkkitehti)
ammatilliset jatkotutkinnot (erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri, erikoiseläinlääkäri)
tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot
- lisensiaatin tutkinnot
- tohtorin tutkinnot

Ammattikorkeakoulututkinnot

Pääartikkeli: Ammattikorkeakoulututkinto

Suomessa

Pääartikkeli: Luettelo ammattikorkeakoulututkinnoista

Ammattikorkeakoulujen puolella järjestelmässä on kaksi osaa: ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto sekä ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi korkeakoulututkinto rinnastetaan toisiinsa. Toisaalta ne muodostavat saman asetuksen mukaan kuitenkin kaksi erillistä kategoriaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun julkisen viran tai tehtävän pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat tutkintonsa puolesta yhtä kelpoisia tehtävään. ^[3] Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja. ^[4]^[5]

Jos julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan yliopistossa suoritettuja tietyn alan opintoja tai jonkin yliopistollisen oppiaineen arvosana, ei tätä vaatimusta voi täyttää ammattikorkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla.^[6]

Lähteet

↑ korkeakoulututkinto. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
↑ tutkinto. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
↑ Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (Arkistoitu – Internet Archive) (464/1998) muutettuna asetuksella 426/2005, 10§. Viitattu 9.5.2008
↑ Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (Arkistoitu – Internet Archive) (464/1998) muutettuna asetuksella 426/2005, 1§. Viitattu 11.10.2010
↑ Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351 muutettuna lailla 564/2009, 18 §. Viitattu 11.10.2010
↑ Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (Arkistoitu – Internet Archive) (464/1998) muutettuna asetuksella 426/2005, 11§. Viitattu 9.5.2008