Koivutyttöperhonen

Koivutyttöperhonen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Imukärsälliset perhoset Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset perhoset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Tyttöperhoset Archiearinae
Suku: Archiearis
Laji: parthenias
Kaksiosainen nimi

Archiearis parthenias
(Linnaeus, 1761)

Katso myös

  Koivutyttöperhonen Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OK

Koivutyttöperhonen (Archiearis parthenias) on mittariperhosiin kuuluva keskikokoinen perhoslaji. Se lukeutuu kevään ensimmäisiin perhosiin.

Koko ja ulkonäkö

Etusiivet ovat pohjaväriltään tummanruskeat ja niiden etureunassa on kaksi selvästi erottuvaa vaaleaa laikkua. Takasiivet ovat pohjaväriltään kirkkaan oranssit ja niissä on ruskeaa kuviointia. Takasiiven keskitäplä on laaja ja reunoiltaan epäselvä. Siipiväli 32–34 mm.[2][3]

Lennossa perhonen näyttää oranssinruskealta ja täysin erilaisesta ulkonäöstään huolimatta lentävä yksilö muistuttaa erehdyttävästi nokkosperhosta.[4]

Toukka on vihreä, siinä on useita vaaleita pitkittäisraitoja, selkäpuolella kulkee tummempi raita ja sivuilla on rivi tummia hengitysaukkoja.[5]

Levinneisyys ja lentoaika

Koivutyttöperhosta tavataan Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Idässä levinneisyys ulottuu Japaniin asti.[6] Suomessa koivutyttöperhosta tavataan yleisesti koko maassa pohjoisinta Lappia myöten. Lentoaika on maaliskuun lopulta toukokuulle.[7]

Elinympäristö ja elintavat

Koivutyttöperhosta voi tavata millä tahansa koivua kasvavilla paikoilla. Laji lentää aurinkoisina päivinä ja on aktiivisimmillaan aamupäivällä auringonpaisteessa, jolloin se vierailee mielellään pajujen kukilla. Nopea ja heittelehtivä lento tapahtuu usein korkealla maanpinnan yläpuolella tai puiden latvustoissa. Perhonen laskeutuu usein lepäämään maahan aurinkoiselle paikalle. Tyttöperhonen on lajina yleinen, muttei esiinny missään kovin runsaslukuisena. Perhonen talvehtii kotelona, jonka sisällä on kuoriutumisvalmis perhonen ja kuoriutuu aikaisemmin kuin mikään muu perhoslaji.[8][9][10]

Ravintokasvi

Toukka käyttää ravinnokseen koivujen (Betula) lehtiä.

Lähteet

  1. ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Koivutyttöperhonen (tyttöperhonen) – Archiearis parthenias Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/archiearis_parthenias.html
  3. ↑ P. Skou: The geometroid moths of North Europe (Lepidoptera, Drepanidae and Geometridae). Brill 1986. ISBN 978-9004078598 s. 22
  4. ↑ Saarinen & Jantunen. Perhoset 2: päivällä lentävät yön perhoset. WSOY 2003. ISBN 951-0-27774-6
  5. ↑ http://kimmos.freeshell.org/lnel/g1/arcparth.htm
  6. ↑ http://www.nhm.uio.no/fagene/zoologi/insekter/norlep/geometridae/parthenias.html
  7. ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Archiearis/parthenias/Archiearis%20parthenias.htm[vanhentunut linkki]
  8. ↑ http://elaimet.parikkala.fi/selkarangattomat/siivelliset-hyonteiset/perhoset/koivutyttoperhonen-3 (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ http://www.yle.fi/lauantaivekkari/index.php/luonto_nyt/19/
  10. ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?id=871

Aiheesta muualla

  • Harri Puranen: Koivutyttöperhonen
  • Suomen Perhostutkijain Seura
  • Archiearis
Taksonitunnisteet