Kognitiivinen psykologia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Osa artikkelisarjaa
Psykologia
Perustyypit Behaviorismi Biologinen Differentiaali Evoluutio Havainnot Kehitys Kognitiivinen/Kognitivismi Kokeellinen Kulttuuri Kulttuurienvälinen Kvantitatiivinen Käyttäytymisgenetiikka Matemaattinen Neuro Persoonallisuus Poikkeavuus Positiivinen Psykodynaaminen Psykometriikka Sosiaali Vertaileva
Käytännöllinen Ennuste Ergonomia Humanistinen Kasvatus Kliininen Koulu Kriittinen Kuluttaja Käyttäytymisanalyysi Liikenne Lääketieteellinen Musiikki Ohjaus Oikeus Politiikka Ravinto Sotilas Terveys Työ Urheilu Uskonto Yhteisö Ympäristö
Lisää aiheesta Fenomenologia Kulttuurihistoria Psykoanalyysi
Historia Teemasivu
n k m

Kognitiivinen psykologia on psykologian osa-alue, joka tutkii ihmisen tietoa käsitteleviä prosesseja, esimerkiksi muistin, oppimisen, ajattelun, havaitsemisen, tarkkaavaisuuden, luovuuden ja ongelmanratkaisun toimintaa. Se perustuu kognitivismille ja syntyi 1900-luvun jälkipuolella syrjäyttäen behavioristisen psykologian vallitsevana psykologian koulukuntana.

Kognitiivinen psykologia rakentuu kokeelliselle ja tieteelliselle tutkimukselle eikä se kognitivismin nimissä ota esimerkiksi introspektiota ainoana tai luotettavimpana tiedonlähteenä. Tarkkaa ajankohtaa kognitiivisen psykologian synnylle on vaikea määrittää, mutta se sai merkittäviä sysäyksiä tekoälyn ja kognitiotieteen synnyn myötä 1956.^[1] Termi yleistyi käyttöön Ulrich Neisserin vuonna 1967 kirjoittaman kirjan Cognitive psychology ansiosta.

Kognitiotiede on kognitiivista psykologiaa lähellä oleva tieteenala, joka tutkii kognitivismia sinänsä ja sen taustaoletuksia enemmän kuin psykologian käytännön tutkimusta.

Kognitiivisessa neuropsykologiassa puolestaan pyritään reduktionistisesti yhdistämään kognitiivisen psykologian löytämiä moduuleja ja mekanismeja neurotieteen kanssa. Kognitiivinen psykologia on jaettavissa karkeasti neljään osa-alueeseen:

• Kokeellinen kognitiivinen psykologia tutkii terveitä yksilöitä useimmiten laboratorio-olosuhteissa,
• Kognitiivinen neuropsykologia tutkii kognitiivisia poikkeamia aivovamman saaneissa potilaissa,
• Laskennallinen kognitiotiede kehittää kognition toimintaa jäljitteleviä tietokonemalleja,
• Kognitiivinen neurotiede hyödyntää aivokuvaustekniikoita aivojen toiminnan ja fysiologisen rakenteen tutkimiseksi.

Kognitiivisen psykologian käsitteitä

Skeemat

Havaitseminen

• Tarkkaavaisuus ja siihen liittyvät teoriat
• Havaitseminen
  • Havaintopsykologia

Oppiminen

• Oppimisteoriat (koulukuntien näkemykset oppimisesta)
• Taitava oppiminen
  • Oppimaan oppiminen
  • Oppimisstrategiat ja -tyylit
  • Miellekartta
  • Tavoiteorientaatiot
  • Oppimisorientaatiot
  • Oppimismotivaatio
  • Metakognitiiviset taidot
• Elinikäinen oppiminen

Muisti

• Muistitutkimus
• Muistijärjestelmä (Atkinson ja Shiffrin)
  • Sensorinen muisti
  • Työmuisti
  • Pitkäkestoinen eli säilömuisti
    • Deklaratiivinen muisti
    • Proseduraalinen muisti
• Tallentaminen
• Unohtaminen, unohtamisteoriat

Kieli

• Käsitteet ja niiden muodostuminen
• Kielen perustasot
• Kielen ja ympäristön jäsentämisen (/ajattelun) suhde

Ajattelu

• Mielikuvat
• Ihmisen ja eläinten ajattelun erot
• Ongelmanratkaisu
  • Päätöksenteko, heuristiikat
• Taitava ajattelu
  • Asiantuntijuus
  • Luovuus
  • Älykkyys

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kognitiivinen psykologia.

• Scholarpedia: Cognitive psychology (englanniksi)