Keski-Suomen maakunnan kuntien vaakunat
Keski-Suomen maakunta Hopeisessa kentässä musta, punavaruksinen soidinmetso. |
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Hankasalmi Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeahirsi, jossa punainen vitsahankain. Ahti Hammar, 3. lokakuuta 1957 | |
Joutsa Punaisessa kentässä kuusikoroinen tyviö sekä hirsittäinen jousi, jonka päällikkeenä paaluittainen nuoli, jousen jänne ja nuolen kärki ja sulat kultaa, muu hopeaa. Gustaf von Numers, 10. marraskuuta 1955 | |
Jyväskylä Jaettu kilpi, jonka yläkentässä on hopeanvärinen merkurion sauva sinisellä pohjalla ja alakentässä hopeanvärisellä pohjalla luonnonvärisenä sisäjärviveneen keula suoraan edestä katsottuna sekä sen alla kolme sinistä aaltoviivaa. Jussi Jäppinen | |
Jämsä Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa. Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2009 (otti käyttöön Jämsänkosken vaakunan) | |
Kannonkoski Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö ja sen yläpuolella kanto; kaikki hopeaa. Olof Eriksson, 28. syyskuuta 1959 | |
Karstula Punaisessa kentässä hopeinen, ankkuriristin muotoinen lukonhela, keskellä avaimenreikä. Ahti Hammar, 16. heinäkuuta 1953 | |
Keuruu Hopeanväriseen ylälakioon sijoitettu musta kirkkovene ja punaisessa alakentässä ristikkäin olevat puintivarstat. | |
Kinnula Hopeakentässä kolme oksakoroista, musta-punakatkoista vastapalkkia. | |
Kivijärvi Hopeakentässä punainen, alapuoleltaan aaltokoroinen irtohirsi, jolla seisoo musta, punavaruksinen kukko. Gustaf von Numers, 18. huhtikuuta 1963 | |
Konnevesi Punaisessa kentässä hopeiset tukkisakset. Gustaf von Numers, 21. elokuuta 1964 | |
Kyyjärvi Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja luikerteleva käärme, kaikki hopeaa. | |
Laukaa Hopeakentässä punainen sydän, josta kasvaa kolmihaarainen vihreä havunoksa. | |
Luhanka Vihreässä kentässä kävelevä, hopeinen, kultavaruksinen mäyrä, jonka saatteena kolme kultaista, naulakantaista kaarisakararistiä, kaksi yläpuolella, yksi alapuolella. Gustaf von Numers, 1. syyskuuta 1965 | |
Multia Mustassa kentässä keltainen muurahainen. | |
Muurame Punaisessa kentässä hopeinen suomuurain, jonka marja kultaa. | |
Petäjävesi Hopeakentässä punaisen aaltokoroisen tyviön yläpuolella musta petäjä. | |
Pihtipudas Hopeaan ja mustaan nelitahkoisen kilven toisessa ja kolmannessa kentässä hopeiset nuolenkärjet. | |
Saarijärvi Hopeakentässä kolme yläreunoiltaan sahakoroista hirttä, joista keskimmäinen punainen, toiset mustia. | |
Toivakka Vihreässä kentässä kylväjä hopeavaatteissa; kylvövakka hihnoineen ja virsut kultaa. Gustaf von Numers, 23. huhtikuuta 1957 | |
Uurainen Vihreässä kentässä kultainen kaarikoroinen kärki, jossa vihreä suksisauvan sompa. | |
Viitasaari Punaisessa kentässä seitsemän kokonaan hopeista uivaa muikkua asetettuina 1+2+1+2+1. | |
Äänekoski Sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan. Olof Eriksson, 1. tammikuuta 2007 (otti käyttöön Suolahden vaakunan) |
Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Jyväskylän maalaiskunta (1954–2008) Punaisessa kentässä hammaspyörän puolikas, yläpuolella kolme tähkää, kaikki kultaa. | |
Jämsä (1953–2008) Punaisessa kentässä nauhalla sidottu nuolikimppu, nuolet hopeaa, kärjet, sulat ja nauha kultaa; nuolikimppua ympäröi reunuksittainen hopeinen ketju. Gustaf von Numers, 29. joulukuuta 1953 | |
Jämsänkoski (1954–2008) Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa. Gustaf von Numers, 3. huhtikuuta 1954 | |
Konginkangas (1960–1992) Hopeakentässä vihreä hirsi, jossa kultainen vene. | |
Korpilahti (1958–2008) Kultaisessa kilvessä musta, aaltokoroinen vastapalkki, jossa alatusten kolme lentävää hopeista, punavaruksista joutsenta. Helmer Selin, 10. syyskuuta 1958 | |
Koskenpää (1962–1968) Puna-hopeakatkoisessa kilvessä reunuksittain vuorovärinen ketju ja yläkentässä hopeinen vesipyörän yläpuolisko. Gustaf von Numers, 16. toukokuuta 1962 | |
Leivonmäki (1956–2007) Punaisessa kentässä hopeinen kaarityviö, jolla seisoo kultainen leivonen siivet ja oikea jalka koholla. | |
Pihlajavesi (1960–1968) Hopeakentässä vihreä pihlaja, marjat punaiset. | |
Pylkönmäki (1962–2008) Hopea-sinisessä kuusikorokatkoisessa kilvessä kaarellinen kultatyviö, saatteena hopeisessa yläkentässä sininen kreikkalainen risti. | |
Sumiainen (1965–2006) Sinisessä kentässä sirotteisesti neljätoista hopeapisaraa asetettuna 4+3+4+3. | |
Suolahti (1952–2006) Sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan. | |
Säynätsalo (1958–1992) Punaisessa kentässä ulkoreunaltaan sakaroinen rengas, josta kasvaa sisäpuolelle kuusenoksa; kaikki hopeaa. | |
Äänekosken maalaiskunta (1958–1968) Hopeakentässä reunoihin ulottuva punainen jousikaarisilta. | |
Äänekoski (1954–2006) Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeapalkki, jossa kolme hirsittäistä, punaista torvea hihnoineen. Gustaf von Numers, 14. lokakuuta 1954 |