Kanneljärvi
| Kanneljärven kunta | |
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 | |
| sijainti | |
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Rannan kihlakunta |
| Kuntanumero | 215 |
| Perustettu | 1925 |
| – emäpitäjä | Uusikirkko |
| Lakkautettu | 1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala | 246,3 km² |
| Väkiluku | 3 805 [1] (1939) |
| – väestötiheys | 15,45 as./km² |
| Infobox OK | |
Kanneljärvi on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kanneljärven pinta-ala oli 246,3 km² ja asukasluku 3 552 (1939).
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin.[2]
Historiaa
Kanneljärvi erotettiin Uudestakirkosta omaksi kunnakseen vuonna 1925. Kanneljärven luterilaisen kirkon lisäksi Kanneljärvellä sijaitsi ortodoksinen Mustamäen Kristuksen kirkastumisen kirkko eli Mustamäen kirkko. Mustamäen kirkko tuhoutui jatkosodassa, mutta luterilainen kirkko säästyi. Se paloi 1984, mutta runko on edelleen pystyssä.
Kanneljärven väestöä sijoitettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Uskela. [3]
Nykyaika
Kanneljärven kirkonkylän venäjänkielinen nimi on ollut Pobeda (Победа) vuodesta 1948 lähtien, ja se on nykyisin Leningradin alueen Raivolan kuntaan kuuluva taajama.
Kanneljärven nimi on Venäjällä säilynyt Kanneljärven aseman ja asemakylän nimenä (ven. Каннельярви).
Kanneljärveläisiä
- Viljo Aho (1932–2013), nyrkkeilijä
- Paavo Montonen (1892–1986), kirjailija
- Richard Määttänen (1900–?), yleisurheilija
- Vilho Nikkanen (1885–1960), kansanedustaja
- Yrjö Nikkanen (1914–1985), yleisurheilija
- Erkki Paavolainen 1890–1960), kansanedustaja
- Jaakko Paavolainen (1926–2007), historiantutkija
- Heikki Pennola (ent. Åhlman) (1879–1960), yleisurheilija
- Simson Pilkka (1880–1959), kansanedustaja
- Rebekka Räsänen (1908–1983), kirjailija
- Vilho Rättö (1913–2002), Mannerheim-ristin ritari
- Unto Seppänen (1904–1955), kirjailija
Lähteet
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
Aiheesta muualla
- Kanneljärvi - pitäjä kannaksella
- Kanneljärvi (luovutettukarjala.fi)
- Kanneljärven kartta (luovutettukarjala.fi)
- Kanneljärvisäätiö (Arkistoitu – Internet Archive)
Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
