Kallion lukio
| Kallion lukio | |
|---|---|
 Kallion lukion julkisivu | |
| Sijainti | Porthaninkatu 15, Helsinki |
| Koordinaatit | 60°11.03′N, 24°57.29′E |
| Tyyppi | lukio |
| Perustettu | 1.10.1902 |
| Rehtori | Ari Mäkinen |
| Opiskelijoita | n. 550 (2021)[1] |
| Verkkosivut | |
| Infobox OK | |
Kallion lukio (aik. Sörnäisten yhteiskoulu (1902–1913), Kallion yhteiskoulu (1913–1977), Kallion peruskoulun yläaste) on lukio Helsingissä, Kallion kaupunginosassa. Kallion lukiolla on ilmaisutaitoaineiden opetuksen erityistehtävä, ja siitä käytetäänkin usein nimitystä Kallion ilmaisutaidon lukio.
Kallion lukio sijaitsee nykyään alkuperäisessä osoitteessaan: Porthaninkatu 15. Porthaninkadun rakennuksessa aloitettiin vuoden 2020 tammikuussa perusparannusremontti, joka kesti 2022 kevääseen saakka. Lukio toimi remontin ajan väistötiloissa Ruskeasuolla osoitteessa Lehtikuusentie 4. Syyslukukauden 2022 alusta koulu palasi remontoituihin tiloihin Porthaninkadulle.
Vuonna 2021 Kallion lukiossa oli noin 550 opiskelijaa.[1] Vuosittain uusia opiskelijoita otetaan sisään noin 170. Lukioon pyritään toisen asteen yhteishaun kautta.[2] Kallion lukioon haettaessa arvioidaan peruskoulun päättötodistuksen lisäksi hakijan monipuolista harrastuneisuutta ja kiinnostusta opiskella ilmaisutaitoaineita.[3]
Kallion lukion rehtori on Ari Mäkinen. Kallion lukion kielitarjonta kattaa englannin, ruotsin, saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja italian opinnot. Laajan kurssitarjonnan turvaamiseksi Kallion lukio tarjoaa monia kursseja yhteistyössä lähellä sijaitsevan Helsingin kuvataidelukion kanssa. Lukiolla on yhteinen tuntikiertokaavio kuvataidelukion kanssa, mikä mahdollistaa sen, että opiskelijat voivat ottaa kursseja molemmista lukioista. Molemmilla lukioilla on myös yhteinen taideaineiden opetukseen käytetty toimipiste, Pengerkadun taidetalo, joka sijaitsee koulujen läheisyydessä osoitteessa Pengerkatu 5.
Koulun historia
| Vuosi | Ilmaisutaitolinja (Pisteraja, max 20 pistettä) |
|---|---|
| 2000–2001 |  16,25[4] |
| 2001–2002 |  15,80[4] |
| 2002–2003 |  16,00[4] |
| 2003–2004 | 15,80[4] |
| 2004–2005 | 15,60[4] |
| 2005–2006 | 15,90[4] |
| 2006–2007 | 15,70[4] |
| 2007–2008 | 16,50[4] |
| 2008–2009 | 16,20[4] |
| 2009–2010 | 17,00[4] |
| 2010–2011 | 16,67[4] |
| 2011–2012 | 16,33[4] |
| 2012–2013 | 16,08[4] |
| 2013–2014 | 16,42[4] |
| 2014–2015 | 15,54[4] |
| 2015–2016 | 16,65[4] |
| 2016–2017 | 16,50[4] |
| 2017–2018 | 16,15[4] |
| 2018–2019 | 16,43[4] |
| 2019–2020 | 15,99[4] |
| 2020–2021 | 14,90[4] |
| 2021–2022 | 14,65[4] |
| 2022–2023 | 15,08[4] |
| 2023–2024 | 14,90[4] |
Hanna Castrénin perustama Sörnäisten yhteiskoulu aloitti toimintansa 1. syyskuuta 1902 viisiluokkaisena reaalikouluna. Se oli ensimmäinen oppikoulu Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolisissa työläiskaupunginosissa. Vuonna 1913 koulu muuttui yliopistoon johtavaksi ja sai samalla nimen Kallion yhteiskoulu.[5] Samassa yhteydessä koulun omistus siirtyi Castrénilta Kallion yhteiskoulun kannatusyhdistykselle.[6] Koulu toimi alkuun Kivikon huvilassa, vuosina 1905–1919 samalla tontilla olleessa "Pääskysenpesän kouluna" tunnetussa rakennuksessa ja sen jälkeen kymmenen vuotta Venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen talossa Viertotie (Hämeentie) 39:ssä. Vuonna 1929 valmistui Porthaninkatu 15:een nykyinen koulurakennus, jota laajennettiin 1957. Koulu kunnallistettiin peruskouluun siirtymisen yhteydessä syksyllä 1977 ja se muutettiin Kallion lukioksi ja yläasteeksi. Yläaste yhdistettiin 1982 Aleksis Kiven kouluun. Lukion lukusuunnitelmaan lisättiin syksyllä 1981 ilmaisutaitopainotteisuus ja 1985 valtio myönsi sille ilmaisutaidon erikoislukion oikeudet.[5]
Rehtorit
|
|
Ilmaisutaitopainotus
Kallion lukio on ilmaisutaidossa erityistehtävän saanut lukio, mikä tarkoittaa sitä, että lukiossa on tarjolla ilmaisutaitoon erikoistuneiden taideaineiden kursseja. Valtakunnallisista pakollisista lukuaineista opiskelijat voivat halutessaan lyhentää pois enintään kahdeksan kurssia (16 opintopistettä), kunhan vähintään puolet pakollisen aineen kursseista on suoritettu. Tästä johtuen ilmaisutaitoaineita täytyy lukiosta valmistuakseen käydä vähintään 12 kurssia (24 opintopistettä).
Ilmaisutaitoon erikoistuneita taideaineiden kursseja on tarjolla seuraavilla aloilla:
- teatteri
- kirjallinen ilmaisu
- tanssi
- media
- puheilmaisu
- lavastus
- valotekniikka
- äänitekniikka
Kallion lukion ja Helsingin kuvataidelukion yhteinen Pengerkadun taidetalo sijaitsee molempien koulujen läheisyydessä, osoitteessa Pengerkatu 5. Toimipisteessä tapahtuu osa molempien lukioiden taideaineiden opetuksesta. Kallion lukiolle kuuluu rakennuksen ylin, eli kolmas kerros, toisesta kerroksesta yksi kuvataideluokka ja kellarikerroksesta lavastamo ja molempien koulujen yhteinen kuntosali pukuhuoneineen. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee katsomollinen näyttämötekniikalla varustettu Studioteatteri, jossa Porthaninkadun pääkoulun vastaavan alasalin lisäksi järjestetään koulun esityksiä. Ylimmästä kerroksesta löytyy myös mm. teatteriluokka, puheilmaisun luokka, puvusto ja tarpeisto, editointitila, pukuhuoneet ja opettajainhuone.
Tunnettuja koulussa opiskelleita
|
|
Lähteet
- ↑ a b Lukiokoulutuksen oppilaitokset (Valitse koulutuksen järjestäjäksi Helsingin Kaupunki) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ Hae meille Helsingin kaupunki. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ Valintaperusteiden pisteytys Helsingin kaupunki. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat (Vuosien 2000–2022 tiedot on laskentataulukosta. Vuoden 2023 tieto on Vipunen-palvelusta.) Helsingin kaupunki. Viitattu 11.8.2023.
- ↑ a b c Koulun historia (Arkistoitu – Internet Archive) Kallion lukio.
- ↑ a b Sörnäisten yhteiskoulu (Helsinki) 1902-1913; Kallion yhteiskoulu (Helsinki) 1913-1977 Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli.
- ↑ Kallion lukion vuosikertomus 2022–2023 (PDF) (s. 52) stplattaprod.blob.core.windows.net. Viitattu 11.8.2023.
Aiheesta muualla
- Kallion lukion kotisivut
- Uusin oppikoulurakennus pääkaupungissa. Kallion Yhteiskoulu vihittiin eilen tarkoitukseensa kaunein, juhlallisin menoin, Helsingin Sanomat, 16.04.1929, nro 102, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
