Kaivosteollisuus Suomessa

Kaivosteollisuus Suomessa käsittelee kaivostoimintaa Suomessa. Suomella on 2,4 miljardin tonnin tunnetut fosforivarat, jotka koostuvat Siilinjärven kaivoksesta ja rakentamattomasta Soklin malmiosta.^[1] Elijärven kaivos Kemissä on Euroopan suurin kromikaivos^[2]. Suomessa on Euroopan suurin kultakaivos, Kittilän kaivos. Kainuussa sijaitseva Talvivaaran kaivos on Euroopan suurin sulfidisen nikkelin esiintymä. Keliber on suunnitellut Euroopan suurinta litiumkaivosta Pohjois-Pohjanmaalle. Sakatin malmiesiintymä on Euroopan rikkain monimetalliesiintymä^[3].

Lappi muodosti 54 prosenttia metallikaivosalan liikevaihdosta vuonna 2016.^[4]

Historia

Kaivosteollisuus alkoi Suomessa vuonna 1540 käynnistetystä rautakaivoksesta.^[5]

Kolarin kaivos oli rautakaivos, joka on toiminut vuosina 1960-1995.^[6]

Soklin malmiosta löydettiin vuonna 2023 harvinaisia maametalleja.^[7]

Kultakaivokset

Suomessa toimivia kultakaivoksia ovat Sodankylässä sijaitseva Pahtavaaran kaivos, Kittilässä sijaitseva Suurikuusikon kaivos (omistaja Agnico Eagle Mines), Oriveden kaivos (Polar Mining), Raahessa sijaitseva Laivakankaan kaivos (Nordic Mines), Ilomantsissa sijaitseva Pampalon kaivos (Endomines Oy) ja Huittisissa sijaitseva Jokisivun kaivos (Dragon Mining Oy).^[8]

Metallimalmikaivosyhtiöt

Suomessa toimivia metallimalmikaivosyhtiöitä ovat (suuruusjärjestyksessä nostetun malmin ja sivukiven määrän mukaan vuonna 2011):

Terrafame Oy, yhtiön kotimaa Suomi
- Talvivaaran kaivos

Agnico Eagle Mines Limited, Kanada
- Suurikuusikon kaivos

Outokumpu Chrome Oy, Suomi
- Elijärven kaivos

Pyhäsalmi Mine Oy (Arkistoitu – Internet Archive), Kanada
- Pyhäsalmen kaivos

Nordic Mines Marknad AB (Arkistoitu – Internet Archive), Ruotsi
- Laivakankaan kaivos

Dragon Mining Ltd., Australia
- Oriveden kaivos
- Jokisivun kaivos

Lappland Goldminers Oy, Ruotsi
- Pahtavaaran kaivos

Belvedere Mining Oy (Arkistoitu – Internet Archive), Kanada
- Hituran kaivos

FQM Kevitsa Mining Oy, Kanada
- Kevitsan kaivos

Endomines Oy, Ruotsi
- Pampalon kaivos

Kylylahti Copper Oy, Australia
- Kylylahden kaivos^[9]^[10]

Mineraalikaivosyhtiöt

Suomessa toimivat seuraavat mineraalikaivokset

Arctic Ametisti, yhtiön kotimaa Suomi; louhittava aines jalokivet
- Lampivaaran kaivos

Juuan dolomiittikalkki, Suomi; karbonaatti
- Reetinniemen kaivos
- Mataran kaivos

Juuan yrityspalvelu, Suomi; teollisuuskivet
- Sara-ahon kaivos

Karelia Beryl, Suomi; jalokivet
- Kännätsalon kaivos

Mondo Minerals, Yhdysvallat; talkki
- Punasuon kaivos
- Uutelan kaivos
- Horsmanahon kaivos
- Pehmytkiven kaivos

Nordkalk, Suomi; karbonaatti
- Aholan kaivos
- Ihalaisen kaivos
- Limberg-Skräbbölen kaivos
- Matkusjoen kaivos
- Mustion kaivos
- Putinotkon kaivos
- Ruokojärven kaivos
- Sipoon kaivos
- Tytyrin kaivos

Nunnalahden uuni, Suomi; teollisuuskivet
- Nunnalahden kaivos

Paroc, Suomi; teollisuuskivet
- Joutsenlammen kaivos
- Lehlammen kaivos
- Sallitun kaivos
- Vanhasuon kaivos
- Ybbernäsin kaivos

Rudus, Suomi; teollisuuskivet
- Mustamäen kaivos

Salon mineraali, Suomi; karbonaatti
- Hyypiämäen kaivos

Sibelco Nordic, Belgia; kvartsi ja maasälpä
- Kinahmin kaivos
- Sälvän kaivos

SMA Mineral, Ruotsi; karbonaatti
- Ankelen kaivos
- Kalkkimaan kaivos
- Rantamaan kaivos
- Ristimaan kaivos

Teuvo Tielinen, Suomi; jalokivet
- Tevalaisen kaivos

Tulikivi, Suomi; teollisuuskivet
- Kivikankaan kaivos
- Koskelan kaivos
- Tulikiven kaivos
- Vaaralammen kaivos

Yara, Norja; apatiitti
- Siilinjärven kaivos^[10]

Ympäristövaikutukset

Kaivostoiminta aiheuttaa 75 prosenttia Suomen jätteistä.^[11]^[12]

Suomalaistutkijoiden mukaan ympäristölupa mahdollistaa ympäristön haittaamisen luvan rajoissa. Jotta haitoista saataisiin korvaus, pitäisi olla haittavero, esimerkiksi kaikista vesistöpäästöistä. Kaivoslakia on syytetty asioista, jotka pitäisi hoitaa ympäristölainsäädännöllä. Ympäristöoikeuden professorien mukaan ei voida sanoa, onko Suomen kaivossääntely tavallista lepsumpaa.^[13]

Vattin ylijohtaja Anni Huhtalan mukaan ympäristövahingot pitäisi maksattaa yrityksillä. Yhdysvalloissa öljyteollisuudella on pieni vakuutusmaksu, joka poisti vastuuttomat yritykset alalta. Tämä vähensi haittoja. Kansanedustaja Timo Heinonen (kok) esitti joulukuussa 2018 kaivosyhtiöille rahastomaksuja ympäristövahinkoja varten. Huhtalan mukaan valtion pitäisi omistaa mineraalit siinä mielessä, että yritysten pitäisi maksaa valtiolle markkinahintaan sidottua veroa kaivamistaan mineraaleista.^[13]

Katso myös

Lähteet

↑ https://yle.fi/uutiset/3-7924599
↑ https://tapahtumat.tekes.fi/uploads/7c590795/Laura_Lauri-6001.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ https://www.talouselama.fi/uutiset/sodankylassa-on-etsitty-jo-vuosia-tapaa-paasta-kasiksi-sensaatiomaiseen-eldoradoon-ratkaiseeko-vinotunneli-kiistellyn-sakatin-ongelman/185bcfa6-eba4-3519-bd03-5ef668466c9b
↑ https://www.lapland.fi/business/opportunities/large-scale-industries-fueling-laplands-economic-growth/
↑ http://en.gtk.fi/informationservices/mineralproduction/ (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ https://yle.fi/a/3-12224027
↑ https://yle.fi/a/74-20018265
↑ Table: Gold mines and major undeveloped deposits in Finland (Ajantasaiset tiedot linkkien takana) GTK. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 15.7.2016. (englanniksi)
↑ Penttilä, Pauliina: Luovutettu maa. Suomen kuvalehti, 23.11.2012, nro 47, s. 14–15.
↑ ^a ^b Aaltonen, Jarmo: Suurin osa kaivoksista kotimaisia. Helsingin Sanomat, 28.4.2013, nro 114, s. B6–7.
↑ https://www.sll.fi/2019/02/20/kaivokset-aiheuttavat-75-prosenttia-suomen-jatteista-luonnonsuojeluliitto-vaatii-kaivoslakiin-viitta-parannusta/
↑ http://tilastokeskus.fi/til/jate/2016/jate_2016_2018-08-31_tie_001_fi.html
↑ ^a ^b Paavo Teittinen: Kohua herättänyt kaivoslaki kaipaa uudistamista, sanoo asiantuntija – ”Ei ole tietenkään järkevää lahjoittaa arvometalleja näille yhtiöille” Helsingin Sanomat. 29.12.2018.