Kaitsepolitseiamet

Viron suojelupoliisi
Kaitsepolitseiamet, KAPO
Tunnuslause Virtute et constantia
Perustettu alkuperäisesti 12. huhtikuuta 1920, perustettu uudelleen 12. helmikuuta 1991
Perustaja Viron hallitus
Tyyppi Suojelupoliisi
Päämaja Tallinna
Kattojärjestö Viron sisäministeriö
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OKNimi-testi OK

Viron suojelupoliisi eli Kaitsepolitseiamet (KAPO tai KaPo) on Viron tasavallan sisäministeriön alainen valtion virasto, jonka tehtävänä on perustuslaillisen järjestyksen turvaaminen, terrorismin ja korruption torjunta, valtiosalaisuuksien suojaaminen ja vastavakoilu.

Viron suojelupoliisin päämaja sijaitsee osoitteessa Toompuiestee 3, Tõnismäe, Tallinna.

Tehtävät

Viron suojelupoliisin tehtävät ovat seuraavat:[1]

  1. valtion perustuslaillisen järjestyksen ja alueellisen koskemattomuuden väkivaltaiseen muuttamiseen tähtäävää toimintaa koskevien tietojen kerääminen ja käsittely laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti;
  2. sellaisten toimenpiteiden toteuttaminen, joilla ehkäistään, tukahdutetaan, paljastetaan, tunnistetaan ja asetetaan syytteeseen valtion perustuslaillisen järjestyksen ja alueellisen koskemattomuuden väkivaltaiseen muuttamiseen tähtääviin rikoksiin syyllistyneet henkilöt laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädettyjä menettelyjä noudattaen;
  3. valtiosalaisuuksien suojelun järjestäminen ja toimenpiteiden toteuttaminen valtiosalaisuuksia ja turvaluokiteltua ulkomaista tietoa koskevan lain ja sen nojalla annettujen säädösten rikkomiseen syyllistyneiden henkilöiden tunnistamiseksi ja syytteeseen asettamiseksi laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädetyllä tavalla;
  4. valtiosalaisuuksiin pääsyä koskevien lupahakemusten tutkiminen, turvallisuusselvitysten tekeminen, valtiosalaisuuksiin pääsyä koskevan luvan myöntämisestä tai eväämisestä päättäminen ja valtiosalaisuuksiin pääsyä koskevien lupien peruuttaminen;
  5. toimenpiteiden toteuttaminen Viron tasavaltaan kohdistuvan tiedustelu- ja kumouksellisen toiminnan estämiseksi, tukahduttamiseksi ja paljastamiseksi sekä tällaiseen toimintaan osallistuvien henkilöiden tunnistamiseksi ja syytteeseen asettamiseksi laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti;
  6. toimenpiteiden toteuttaminen terrorismin ja sen rahoituksen ja tukemisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä tätä varten tarvittavien tietojen kerääminen ja käsittely;
  7. ilmoitus poliisi- ja rajavartiolaitokselle sen suojeluksessa oleviin henkilöihin ja kohteisiin kohdistuvista suunnitelluista terroritekoista;
  8. tietojen kerääminen ja käsittely turvallisuusviranomaisista annetussa laissa säädetyissä tapauksissa ja säädetyllä tavalla;
  9. toimenpiteiden toteuttaminen ammattirikollisuuden ja korruption ehkäisemiseksi, estämiseksi ja paljastamiseksi sekä asiaan liittyvien henkilöiden tunnistamiseksi ja syytteeseen asettamiseksi laissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti;
  10. rikosten esitutkinta ja syytteeseenpano rikkomuksista laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti;
  11. rikosteknisen tutkimuksen tekeminen ja rikosteknistä tutkimusta koskevien neuvojen antaminen sekä rikosteknisten tietokantojen ja kokoelmien ylläpito;
  12. tutkinnan suorittaminen tapauksissa ja laissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti;
  13. viraston kehitysasiakirjojen laatiminen ja ehdotusten tekeminen viraston toiminta-alaa koskevien toimintalinjojen ja kehitysasiakirjojen, lainsäädännön ja standardien laatimiseksi tai muuttamiseksi, lausuntojen antaminen viraston toiminta-alaa koskevista lakiehdotuksista ja osallistuminen niiden laatimiseen;
  14. kehittää yhteistyötä muiden valtion viranomaisten, paikallisviranomaisten, oikeushenkilöiden sekä ulkomaisten poliisi- ja turvallisuusviranomaisten ja kansainvälisten poliisiorganisaatioiden kanssa viraston tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisella tavalla;
  15. hoitaa muut lain ja sen nojalla annetun lainsäädännön mukaiset tehtävät.

Viron suojelupoliisin tutkintavaltuuksiin kuuluvat

  • rikos ihmisyyttä vastaan;
  • kansanmurha;
  • aggressio;
  • sotapropaganda;
  • kiellettyjen aseiden tuotanto ja jakelu;
  • kansainvälisen pakotteen toimeenpanon laiminlyönti;
  • merirosvous;
  • lentokoneen kaappaus;
  • hyökkäys lentoturvallisuutta vastaan;
  • tappo, jos se on tehty räjähdysainetta tai räjähdysainetta käyttäen;
  • vihanlietsonta, jos siitä aiheutuu kuolema tai ruumiinvamma tai muita vakavia seurauksia tai jos sen on tehnyt henkilö, joka on aiemmin tuomittu tällaisesta rikoksesta, tai rikollisjärjestö;
  • väkivaltainen toiminta Viron tasavallan itsenäisyyttä ja suvereniteettia vastaan;
  • maanpetos;
  • ulkomaalaisen tekemä väkivallaton teko Viron tasavallan itsenäisyyttä ja suvereniteettia vastaan;
  • salakuuntelu;
  • liittoutuminen Viron tasavallan perustuslaillista järjestystä vastaan;
  • yllytys rikokseen Viron tasavaltaa vastaan;
  • terrorismirikos;
  • terrorijärjestö;
  • terrorismirikoksen valmistelu ja siihen yllyttäminen;
  • terrorismirikoksen rahoittaminen ja tukeminen;
  • valtiosalaisuuksien ja turvaluokiteltujen ulkomaantietojen paljastaminen;
  • valtiosalaisuuksien ja turvaluokiteltujen ulkomaantietojen tahaton paljastaminen;
  • sisäisten tietojen levittäminen;
  • tunkeutuminen diplomaattista koskemattomuutta nauttiviin maa-alueisiin, rakennuksiin tai tiloihin, kun se tehdään uhkaamalla tai aseella, muulla aseena käytettävällä esineellä, räjähteellä tai räjähdysaineella aiheuttamalla vakavia vammoja tai vahinkoja;
  • vallan väärinkäyttö puolustusvoimissa;
  • tunkeutuminen maanpuolustuksellisesti tärkeälle alueelle, rakennukseen tai tilaan, kun siihen syyllistytään aseella, muulla aseena käytettävällä esineellä, räjähteellä tai räjähdysaineella tai kun siitä aiheutuu vakava terveysvahinko.

Johtajat

Viron suojelupoliisin ja poliittisen poliisin johtajat 1920-1940

  1. 1. toukokuuta 1920 - 27. lokakuuta 1920, Kapteeni Helmut Veem, suojelupoliisin päähallinnon päällikkö.
  2. 27. lokakuuta 1920 - 21. helmikuuta 1921, Andres Purri, suojelupoliisin päähallinnon väliaikainen päällikkö.
  3. 21. helmikuuta 1921 - 13. elokuuta 1921, Eduard Alver, suojelupoliisin päähallinnon päällikkö.
  4. 13. elokuuta 1921 - 11. lokakuuta 1921, Andres Purri, suojelupoliisin päähallinnon väliaikainen päällikkö.
  5. 11. lokakuuta 1921 - 5. tammikuuta 1923, Eduard Andreas Lensin, suojelupoliisin päähallinnon päällikkö.
  6. 5. tammikuuta 1923 - 3. heinäkuuta 1924, Johan Sooman, suojelupoliisin päähallinnon päällikkö.
  7. 3. heinäkuuta 1924 - 1. joulukuuta 1924, August Tenson, poliisiviraston KAPO-osaston päällikkö.
  8. 1. joulukuuta 1924 - 1925, Hugo-Johannes Möldre, Viron tasavallan poliisiviraston päällikkö. Pääosastojen lakkauttamisen myötä kenttäpoliisi, rikospoliisi ja poliittinen poliisi siirrettiin hänen alaisuuteensa.
  9. 1924 - 1938, Johan Sooman, poliisiviraston poliittisen poliisin päällikkö.
  10. 1938 - 1940, Konstantin Kirsimägi, poliittisen poliisin päällikkö, poliisiviraston apulaisjohtaja.

Suojelupoliisin johtajat vuodesta 1991

  1. 1991 - 1993, Viron poliisiviraston suojelupoliisin johtaja Jüri Pihl
  2. 1993 - 2003, suojelupoliisin pääjohtaja Jüri Pihl[2]
  3. 2003 - 2008, suojelupoliisin pääjohtaja Aldis Alus
  4. 2008 - 2013, suojelupoliisin pääjohtaja Raivo Aeg, pääjohtajan apulaisjohtajat Aleksander Toots (2008-), Arnold Sinisalu (...-2013[3], Eerik Heldna 2009-2017[4])
  5. 2013 - 2023 suojelupoliisin pääjohtaja Arnold Sinisalu, pääjohtajan kolme apulaisjohtajaa Aleksander Toots, Martin Arpo[5] (2017-2023), Martin Perling (2017[6]-)
  6. Vuodesta 2023 alkaen[7], suojelupoliisin pääjohtaja Margo Palloson, pääjohtajan kolme apulaisjohtajaa Aleksander Toots, Martin Perling, Andres Ratassepp[8]

Organisaatio

Suojelupoliisilla on kolme alueellista osastoa:

Toukokuun 1. päivään 2019 asti Harjun maakuntaa palveli myös erillinen pohjoinen osasto.

Suojelupoliisin tarkka rakenne on salassa pidettävää, 20. joulukuuta 2007 annetun Viron tasavallan hallituksen asetuksen N:o 262 "Valtionsalaisuuksien ja turvaluokiteltujen ulkoisten tietojen suojaamista koskeva menettely" 7 §:n 6 momentin 1 kohdan mukaisesti.

Aiemmin työalat oli jaettu osastojen kesken seuraavasti:

  • ensimmäinen osasto - maan sisäinen tilanne,
  • toinen - järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta sekä vastavakoilu,
  • kolmas - salainen tarkkailu,
  • neljäs osasto - hallinnollinen työ ja muun muassa suhteet lehdistöön.

Historia

Suojelupoliisin perustaminen

Viron hallitus kutsui kesällä 1919 koolle toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia suunnitelma valtioon kohdistuvien rikosten käsittelyä varten perustettavasta lainvalvontavirastosta.

Elokuun 6. päivästä 1919 alkaen suojelupoliisi siirrettiin oikeusministeriön alaisuuteen[9], ja tammikuussa 1920 suojelupoliisi siirrettiin sisäministeriön alaisuuteen.

Suojelupoliisin oikeusperustan muodosti Viron hallituksen 12. huhtikuuta 1920 antama Viron tasavallan suojelupoliisin määräys. Määräyksen mukaan KAPOn tehtävänä oli torjua rikoksia, joiden tarkoituksena oli demokraattisen tasavallan ja nykyisen hallinnon kaataminen. Suojelupoliisin päähallinnon alaisuudessa toimi suojelupoliisin päällikön johdolla 11 asemaa, jotka sijaitsivat useimmissa maakuntien keskuksissa.

Tallinnan asemaa johtivat Viljam Liiv[10] ja August Ingermann (1923-1933).

Vuonna 1920 perustettu suojelupoliisi nimettiin 1. joulukuuta 1924 tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen poliittiseksi poliisiksi, ja sen tehtävänä oli tutkia Viron valtiota vastaan suunnattuja salaliittoja. Se piti myös silmällä henkilöitä, jotka saattoivat kiinnostaa Neuvostoliiton tiedustelupalvelua, ja suojeli ulkomaisia diplomaatteja ja paikallisia korkea-arvoisia henkilöitä. Organisaatioon kuului 220 miestä, joista viidesosa toimi Tallinnassa.

Vuonna 1924, kun poliisilaitoksia liitettiin yhteen lainvalvontaviranomaisten vahvistamiseksi, suojelupoliisi liitettiin erillisenä osastona sisäministeriön poliisivirastoon, jossa se toimi lakkauttamiseensa asti vuonna 1940.[11]

Poliittinen poliisi

Vuodesta 1925 lähtien suojelupoliisin nimi oli Poliittinen poliisi (lyhenne PolPol). PolPol-komissaarit olivat yleisen poliisihallinnon apulaisjohtajan ja tämän alaisen poliittisen poliisin tarkastusosaston alaisia.

Suojelupoliisin uudelleen perustaminen

Viron SNT:n korkein neuvosto hyväksyi 20. syyskuuta 1990 poliisilain, jonka mukaan sisäministeriön alaisesta kansallisesta poliisivirastosta tuli Viron poliisin keskusyksikkö. Poliisiviraston rakenteeseen luotiin kenttä-, rikos- ja liikennepoliisin rinnalle suojelupoliisin virasto. Suojelupoliisin päätehtävät olivat terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, valtion alueellisen koskemattomuuden suojelu, valtiosalaisuuksien, tieteellisten, teknisten ja liikesalaisuuksien suojaaminen sekä kansallisten kulttuuriarvojen, valtion laitosten, poliitikkojen ja valtion virkamiesten suojelu. Suojelupoliisin ensimmäiset toimitilat sijaitsivat nykyisessä Venäjän federaation suurlähetystön/konsulaatin rakennuskompleksissa joka kuului tuolloin sisäministeriölle.

Suojelupoliisin perustehtäviin, jotka hyväksyttiin 15. kesäkuuta 1992, kuuluivat seuraavat: kansallisen itsenäisyyden vastaisten rikosten, terrorismin, salakuljetuksen, kansainvälisen rikollisuuden, huumemafian, korkean tason korruption ja järjestäytyneen talousrikollisuuden torjunta. Päätehtäviin kuuluivat rikostutkinta toimivaltuuksiensa rajoissa sekä operatiivinen ja tiedustelutoiminta rikosten ehkäisemiseksi ja paljastamiseksi, kuten peitetoimintaan osallistuvien henkilöiden rekrytointi, operatiivisten teknisten välineiden käyttö, peitevalvonta ja operatiivinen paljastaminen. Vuonna 1992 perustettiin kolme keskustoimistoa Tallinnaan ja kolme aluetoimistoa: Etelä-Viron toimisto Tartossa, Itä-Viron toimisto Jõhvissa (myöhemmin Kohtla-Järve) ja Keski-Viron toimisto Pärnussa. Vuoden 1992 alussa suojelupoliisi muutti lakkautettuun Viron SNT:n kansallisen turvallisuuden komitean rakennukseen osoitteeseen Pagari tänav 1, joka annettiin Poliisivirastolle. Vuoden 1995 aikana suojelupoliisi muutti vähitellen uuteen paikkaan, Toompuiestee 3:een, joka oli tuolloin vielä remontissa ja jossa KAPO sijaitsee nykyäänkin.

Toukokuun 6. päivänä 1993 voimaan tulleella uudella poliisilailla perustettiin sisäministeriön alaisuuteen riippumaton valtion suojelupoliisi, jonka tehtäviksi määriteltiin perustuslaillisen järjestyksen, alueellisen koskemattomuuden ja valtiosalaisuuksien suojelu, vastavakoilu, terrorismin ja korruption torjunta. Valtion suojelupoliisivirasto perustettiin 31. toukokuuta 1993 tasavallan hallituksen asetuksella itsenäiseksi elimeksi aiemmasta suojelupoliisista, joka oli ollut osa poliisivirastoa.

Kesäkuun 22. päivänä 1993 hyväksytyn suojelupoliisiviraston rakenteen mukaan se koostui keskustoimistosta ja neljästä osastosta johtajien kanssa: Tallinnan osasto (Tallinna, Harjun ja Raplan maakunnat), Virumaan osasto ja Narvan osasto (Itä- ja Länsi-Virun maakunnat), Etelä-Viron osasto ja Võrun osasto (Tarton, Jõgevan, Võrun, Põlvan ja Valgan maakunnat) sekä Pärnun osasto (Pärnun, Viljandin, Järvan, Saaren ja Hiiun maakunnat). Rakveressä, Haapsalussa, Viljandissa, Saarenmaalla ja Valgassa osastolla oli toimintaryhmiä.

Vuonna 1998 valtion suojelupoliisivirasto nimettiin uudelleen suojelupoliisiksi, ja sille hyväksyttiin uudet toimintaperiaatteet. ja rakenne. Suojelupoliisi oli jo aiemmin vastuussa järjestäytyneen rikollisuuden sekä ase- ja räjähderikosten syytteeseenpanosta. Heinäkuun 29. päivänä 2007 annetulla tutkintatoimivalta-asetuksella palautettiin KAPO:lle oikeus nostaa syytteitä korruptiotapauksista kuuden (budjetiltaan) suurimman kunnan johtajia vastaan: Tallinna, Tartto, Narva, Pärnu, Kohtla-Järve ja Jõhvi.

Turvallisuusviranomaisia koskevan lain tultua voimaan 1. maaliskuuta 2001 suojelupoliisi muuttui virallisesti poliisiviranomaisesta kansallisen turvallisuudenviranomaiseksi.[12]


Aiheesta muualla

  • Kaitsepolitseiametin sivusto (viroksi) (englanniksi) (ranskaksi) (saksaksi)
  • KAPOn historiaa 1920-1940
  • KAPO Facebookissa
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. ↑ https://www.riigiteataja.ee/akt/110102017011
  2. ↑ https://www.epl.ee/artikkel/238366
  3. ↑ https://www.postimees.ee/1268448/valitsus-kinnitas-arnold-sinisalu-kaitsepolitsei-uueks-juhiks
  4. ↑ https://kapo.ee/et/content/kaitsepolitsei-peadirektori-asetaitja-eerik-heldna-lahkub-ametist-0/
  5. ↑ https://epl.delfi.ee/artikkel/120243643/intervjuu-kapost-lahkuv-martin-arpo-koige-ilgem-riigireetur-oli-dressen
  6. ↑ https://www.postimees.ee/4252425/kapo-peadirektori-asetaitjateks-saavad-martin-arpo-ja-martin-perling
  7. ↑ https://kapo.ee/et/content/tanasest-kaitsepolitseiameti-peadirektor-margo-palloson-0/
  8. ↑ https://www.delfi.ee/artikkel/120243852/kaitsepolitsei-peadirektori-asetaitjaks-saab-andres-ratassepp
  9. ↑ https://dea.digar.ee/cgi-bin/dea?a=d&d=AKriigiteataja19190813.2.5&e=-------et-25--1--txt-txIN%7ctxTI%7ctxAU%7ctxTA-------------
  10. ↑ https://kultuur.postimees.ee/288363/kaitsepolitsei-notkelt-ilukirjanduslikud-toimikud
  11. ↑ https://web.archive.org/web/20110720125559/http://www.kapo.ee/eng/general-information/history/1920-1940
  12. ↑ https://kapo.ee/sites/default/files/content_page_attachments/Aastaraamat_2019_2020.pdf