Köminjärvi
| Köminjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Keuruu |
| Koordinaatit | 62°22′05″N, 24°22′30″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pihlajaveden reitin valuma-alue (35.48) |
| Laskujoki | Kirkkokanava [1] |
| Järvinumero | 35.483.1.020 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 141,4 m [1] |
| Rantaviiva | 10,71 km [2] |
| Pinta-ala | 1,31573 km² [2] |
| Saaria | 1 [1] |
 Köminjärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Köminjärvi [2][1] on Keski-Suomessa Keuruulla Pihjalaveden aseman lähellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 132 hehtaaria eli 1,3 neliökilometriä. Se on 2,7 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Sen järvenselällä sijaitsee kallioinen Köminsaari ja se on matalana järvenä kivikkoinen. Järven erikoisuus on 1,3 kilometriä pitkä ja noin 150 metriä leveä Vähä-Kömin niemi, jonka suojaan jää samanpituinen Köminlahti. Niemi on viime jääkauden aikainen seitsemän metriä korkea drumliini, jonka koostuu hiekkamoreenista. Se on otettu mukaan valtakunnallisesti arvokkaiden moreenimuodostumien luetteloon (luettelotunnus: MOR-Y09-084 [3]). Lahden toisella puolella sijaitsee tämän kanssa rinnakkainen drumliini ja kolmas drumliini alkaa järven eteläpäästä ja jatkuu Pihlajaveden asemalle asti.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 10,7 kilometriä ja se on pääasiassa metsämaata. Rantaan asti ulottuu peltomaata Vähä-Kömin niemessä ja Mason alajuoksulla Köminkoskella. Järven ympäristö on alavaa seutua, joka on sen vuoksi soistuvaa metsämaata. Suot on ojitettu ja ojien kuivatusvedet on johdettu järveen. Järven ympäristön haja-asutus muodostuu noin 10 taloudesta, joista kaksi ovat maatiloja. Taloudet muodostavat Kömin kulmakunnan. Järven rannoille on rakennettu 12 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdysteiltä 6211 ja 6212. Haapamäki–Seinäjoki-rautatie ohittaa järven kauempana yhdystien takana.[2][1][4]
Historiaa
Kun järven rantoja on otettu viljelyyn, on loivarantaisen ja tulvaherkän järven rantoja haluttu muuttaa laitumiksi ja niityiksi. Lupaa järvenlaskun toteuttamiseksi olivat hakeneet talolliset Heikki Rantakömi, Juha Isokömi, Herman Wähäkömi ja Abraham Lehtomäki. Kuvernööri myönsi luvan järvenlaskulle 29.3.1888. Kun järvenlasku oli toteutettu, huomattiin sen vaikeutuvan tukinuittoa. Tukinuiton helpottamiseksi saatiin muutama vuosi myöhemmin valtio mukaan perkaamaan jokiuomia ja järveä. Esimerkiksi järven lasku-uoma Kirkkokanava levennettiin ja suoristettiin tässä yhteydessä.[5]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Pihlajaveden reitin valuma-alueella (35.48), jonka Pihlajaveden alueeseen (35.483) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 141,4 metriä mpy.[1][6]
Järvi saa pääosan vedestään Pihlajaveden reitin pääuomasta Masosta, joka laskee Martinjärvestä (105 ha) Köminjärven pohjoispäähän. Metsäojien vaikutus järven vesitalouteen on vähäistä. Köminjärven lähialueella on kaksi yli hehtaarin kokoista järveä, jotka laskevat suoraan järveen. Ne ovat Paskorimppi (10 ha), joka sijaitsee ojitetulla Lahdenperännevalla ja joka laskee järven eteläpäähän, ja toinen on Kaakkosuolla sijaitseva Kaakkolampi (5 ha), joka laskee suo-ojia myöten myös järven eteläpäähän.[1][6]
Järven laskujoki Kirkkokanava on samalla osa Pihlajaveden reitin pääuoma, joka laskee ensin Mämmijärveen (28 ha) ja sen jälkeen Mämmijokea myöten Pihlajaveteen (2 070 ha).[1][6]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j Köminjärvi, Keuruu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Vähä-Komin drumliini
- ↑ Köminjärvi, Keuruu (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Kellomäki, Heikki: Suuri tukkiryntäys ja uiton 100 vuotta Näsijärven latvavesillä (Google-kirja-linkki), ISBN 978-952318065-9, Books on Demand, 2015
- ↑ a b c Köminjärvi (35.483.1.020) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.12.2018.
Aiheesta muualla
- Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelma 2016–2021, 2016
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat Suomen vesistöt ja Kokemäenjoen vesistön osa-alueet: | Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Kymijoen vesistö (14) • Kyrönjoen vesistö (42) • Lapuanjoen vesistö (44) • Ähtävänjoen vesistö (47) | ||||||||||||||||||
| Tarjanneveden alue (35.41) | noin 170 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Toisveden alue (35.42) | noin 110 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Ähtärinjärven alue (35.43) | noin 280 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vaskuunjärven valuma-alue (35.44) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vermasjärven valuma-alue (35.45) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kolunjoen valuma-alue (35.46) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Niemisjoen valuma-alue (35.47) | noin 60 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Pihlajaveden reitin valuma-alue (35.48) | noin 150 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vehkajärven valuma-alue (35.49) | noin 40 kohdetta
|
