Käsikello

Käsikello

Käsikello (engl. handbell) on kellosoitin, joka on tehty kuten pieni kirkonkello, johon on lisätty käsikahva.

Historia

Tiettävästi ensimmäinen pieni käsikello valettiin Englannissa vuonna 1696.[1]

Musiikki

Käsikelloilla voidaan soittaa erilaista musiikkia melkein rajoituksetta. Kelloja soitetaan yleensä kuoroissa, joissa on useita soittajia. Kellot ovat asetettuna pöydälle soittajien eteen. Käsikelloilla soitetaan musiikkia siten, että yksi käsikello vastaa yhtä säveltä ja yksi soittaja vastaa useasta sävelestä eli useasta kellosta. Välillä soittajat vaihtavat kelloja keskenään, sillä suuret bassokellot painavat jopa neljä kilogrammaa. Kelloja kiertämällä ja vääntämällä saadaan kello soimaan eri tavoilla.[1]

Käsikellokuorot

Käsikellokuoro harjoituksissa

Suosituinta käsikellon soitto on sen kotimaassa Britteinsaarilla. Käsikelloja soitetaan paljon myös Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Manner-Euroopassa on viitisenkymmentä käsikellokuoroa ja Suomessa on kuusi kuoroa. Tallinnassa sijaitsevassa musiikkikoulussa käsikellon soittoa voi opiskella pääaineena.[1]

Käsikellokuorot Suomessa

Suomessa käsikellokuoroja on viidellä eri paikkakunnalla:

  • Kuopiossa (Dolce, Vivo)
  • Vantaalla (Laulu- ja käsikelloyhtye Sonus)
  • Rovaniemellä (Lapin Käsikellot)
  • Jyväskylässä (Kide)
  • Turussa (Hups!)

Dolce-kuorolla on Suomen laajin kellokokoelma, 189 kelloa. Kaikkia käytetään esiintymisissä.[1][2]

Katso myös

  • Chimekello

Lähteet

  1. ↑ a b c d Päivi Pihlajarinne: Keveästi, heleästi soivat kaikki 189 kelloa nuorten käsissä. Aamulehti, 7.1.2012, s. B23.
  2. ↑ Hämeen Sanomat: Hiljaa, hiljaa käsikellot kajahtaa Hämeen Sanomat. Viitattu 26.9.2020.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Käsikello Wikimedia Commonsissa